keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Verona

Puoli vuotta ensimmäisestä blogimerkinnästä! Sen kunniaksi ja yleisön pyynnöstä huolimatta jälleen muistoja Italiasta. Kesällä 2009 käväistiin myös Veronassa, Gardajärven seutuja keskiajalla hallinneen Scaliceri-suvun varsinaisessa pääkaupungissa. Heidän rakennuttamansa on mm. Castelvecchion linna.


Ja ne tutut ghibelliinien pääskysenpyrstöthän ne täälläkin.


Veronassa on tiemmä Rooman jälkeen eniten antiikin jäänteitä Italiassa (esim. Pompeijin rauniot eivät liene laskuissa mukana, vaan tarkoitettanaan asuttuja kaupunkeja). Sellainen on mm. Arco dei Gavi, jonka Napoleonin ranskalaiset ampuivat päreiksi, mutta joka on myöhemmin koottu ja samalla siirretty toisaalle alkuperäisestä paikastaan.


Näkymä Castelvecchiolle ja sen sillalle Adigejoen ylittävältä Ponte Vittorian sillalta päin.


Veronan pohjoispuolella kohoaa kukkula, jonne ilmeisesti kaikki turistiryhmät viedään maisemia ihailemaan.


Veronan kaduilla voi aueta seuraavanlainen näkymä, eräänlainen Aboa Vetuksen ulkoilmaversio. Kun Turku on moderni kaupunki, jonka katujen alla on metrikaupalla keskiaikaa, niin Verona on keskiaikainen kaupunki, jonka katujen alla on - niin, metrikaupalla antiikin aikaa...


Ja tietysti Verona on Romeon ja Julian kaupunki! Tässä "Julian parveke". Löytyypä tiemmä Julian hautakin jostain. Kaupungissa muuten kuvattiin tuolloin taas yhtä filmatisointia aiheesta...


Piazza delle Erbe ("Yrttitori") on rakennettu roomalaisen forumin paikalle ja se on ollut keskiajalta lähtien kaupan ja hallinnon keskus. Etummaisena oleva pömpeli on Viscontien pylväs.



Jälkimmäinen kuva Arco della Costalle päin. Sen alla roikkuvan valaanluun merkityksestä voi jokainen esittää arvauksensa - varsinainen syy on unohtunut.

Torre dei lamberti on tyypillinen keskiaikainen asuin- ja puolustustorni. Muiden Italian kaupunkien tavoin niitä on Veronassakin aikoinaan ollut vaikka huru mycke.


Vielä yksi kuva Yrttitorin puhjoispäähän päin. Taustalla Palazzo Maffei ja sen edustalla Markuksen leijona, Venetsian vallan symboli, jonka ranskalaiset hävittivät 1797 ja joka korjattiin ennalleen lähes vuosisata myöhemmin.


Palazzo della Ragionen ("Järjen palatsin" ts. oikeuspalatsin) renssanssiportaat, jotka johtivat yläkertaan tuomarien tiloihin.


Pikainen silmäys Piazza dei Signorille päin ennen kuin...


...kohtaamme verrattoman militariateemaisen pylvään. Renessanssitykki olkatappeineen kaikkineen, ja sotilaisiin viittaa myös sana MILITES tuossa ylhäällä.


Scaligerien haudat olivat entisöintisuojauksen peitossa.


Piazza dei Signori ("Herrainaukio") renessanssipalatseineen oli oma suosikkini. Jopa keskellä jököttävä Dantekin on paikallaan, asuihan hän Veronassa jouduttuaan maanpakoon Firenzestä.





Kaupungin kaivot olivat nekin arkkitehtonisia nähtävyyksiä.


Rooman ajan päänähtävyys on tietysti amfiteatteri, Arena, jossa esitetään Aida joka kesä (etualan autojen takana oopperan lavasteita). Maanjäristys on vienyt aikoinaan koristeellisen ulkosivun ja kolmanneksen istumapaikoista. Ulkoapäin veronalaisten areena ei vedä vertoja Rooman Colosseumille...


...mutta sisältä kyllä. Antiikin roomalaiset optimoivat massatapahtumien  katsomojärjestelyt jo pari vuosituhatta ennen stadionrockin aikakautta.


Ja ilman Viktor Emanuel II:n patsasta ei Veronassakaan pärjätä!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei enää Italiaa!

Kari Hintsala kirjoitti...

Kylläpäs! Italia on hieno maa. :-)

Nina kirjoitti...

Koskas se Rooman vuoro tulee?

Kari Hintsala kirjoitti...

Voi kuulkaapas, siinä onkin projekti, kun oli tarkoitus lukea ja kommentoida muutamaa antiikin Rooman raunioiden kohtaloa keski- ja uudella ajalla käsittelevää opusta.

Ja pitää muistella toi 2009 matkakin niin kauan kuin siitä jotain muistaa. :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...