perjantai 31. elokuuta 2018

Eesti Rahva Muuseum (6)

Viron kansallismuseon alakerrassa sijaitsee ainutlaatuinen suomalais-ugrilaisten kansojen näyttely, "Uralin kaiku".


Kielet ja kansat.


Näyttelyyn johdattivat vesitie ja vesilintujen äänet, kutsuihan Lennart Merikin itämerensuomalaisia "vesilinnun kansaksi".



Ensimmäisenä olivat permiläisten puvut ja asumukset. Heitä ovat komit ja udmurtit.




Volgansuomalaiset kansat eli marit ja mordvalaiset.



Marien olutkauhoja...


ja mordvalaisten koruja.


Mordvalaistyttojen kapioarkkuina toimivat suuret puutynnyrit.


Hopeaa saattoi naisten puvuissa olla runsaasti.


Tuoli ja kanteleen tapainen soitin.


Kansatieteellinen animaatio.


Itämerensuomalaisten osuuden keskeinen rakennelma oli savusauna.



Vepsäläisten kaskiviljelyä.


Latvian rannikon liiviläisten elinkeino oli kalastus. (Kuurinmaan matkalla kävimme heidän museossaan.)


Merenkulku oli sitten enemmän suomalaisten ja virolaisten heiniä.


Pitkän pimeän käytävän jälkeen tultiin arktisille kansoille omistettuun osioon, myös se oli tavallista hämärämpi, liekö symboloinut pohjoista kaamosta.

Saamelaiset.



Muu osa käsitteli obinugrilaisia (hantit ja mansit) kansoja.




.




torstai 30. elokuuta 2018

Perlan - Wonders of Iceland

Perlan (nimi tarkoittaa helmeä) näyttää läheltä katsottuna öljysäiliöiltä (itse asiassa se ovat kuumavesisäiliöitä). Sisäänkäynnin edessä oleva veistos kuvaa tansssijoita.


Näyttely esittää siis Islannin luonnonihmeitä, ja sen vetonaula on keinotekoinen jääluola, jonne on opastettuja kierroksia (yksinkin saa mennä). Tarjolla olevia lisävaatteita saa vetää ylleen tarpeen mukaan.




Jääpalkki kuvan keskellä kuvasi eri tulivuorenpurkausten aiheuttamia nokikerrostumia jäätikössä.


Peilien avulla luotu vaikutelma jäätikköön syntyneiden railojen syvyydestä. Lumeen peittyneinä ne vaanivat jäätiköllä vaeltavien henkeä.


Seinän koloissa esiteltiin jäätikön elämänmuotoja.


Jäätiköihin saattoi tutustua myös huoneenlämmössä.



Interaktiivisesta seinästä sai lisätietoa viittoilemalla.


Pöytää pyöräyttämällä kävi ilmi jäätiköiden laajuus menneisyydessä ja tulevaisuudessa.


Erilaisia jäätikkötyyppejä esiteltiin pienoismalleina.


Koska jäätiköiden ulokkeet nimetään erikseen, on niitä Islannissa varsin suuri määrä. Me kävimme Etelä-Islannin retkellä Sólheimajökullin luona.


Kylmästä kuumaan eli Islannin vulkaaniseen maaperään. Kartanmuotoinen penkki tärisi kun filmillä järisi ja laava virtasi.


Teema jatkui alakerran vaihtuvassa näyttelyssä joka esitteli valokuvin nykyhetken vulkaanista toimintaa ja "tulivuoriturismia".


Islannin historia puun vuosirenkaisiin ikuistettuna. Puu lienee kasvanut muualla, sillä saaren metsät joutuivat jo varhain uudisasukkaiden hävittämiksi.


Islannin eläimistöä.


Perlaniin on rekonstruoitu 10-metrisenä Euroopan suurin lintukallio Látrabjarg.



Lähietäisyydeltä pääsee tarkastelemaan tämän monimiljoonaisen yhdyskunnan jäseniä, kuten ruokkeja...


ja lunneja.


Em. mannekiinit eivät ymmärrettävästi liiku joten lentävät linnut on lisätty virtuaalisesti.


Perlanin kahvila ja ravintola ovat suuren lasikupolin alla.


Sitä kiertävälle näköalatasanteelle pääsee erillisellä pääsymaksulla tarvitsematta maksaa museon sisäänpääsyä (jälkimmäiseen se toki kuuluu mukana).


Näkymä Reykjavikin lentokentälle, joka sijaitsee aivan keskustassa ja palvelee kotimaan lentoja (ulkomaan lennot tulevat Keflavikiin). Kenttä rakennettiin toisen maailmansodan aikana tukikohdaksi saksalaisia sukellusveneitä vastaan käytävää taistelua varten


Näkymä keskustaan...


ja yli Reykjavikinvuonon sen takaisille vuorille.


Perlan oli remontin vuoksi auki vain osittain, ja mm. planetaarion on määrä aueta vasta tämän vuoden marraskuussa. Meidän siellä ollessamme raksamiesten teline kaatui...


mistä hyvästä saimme pääsylippujen hinnat takaisin ja vielä kupilliset kahvia kahvilassa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...