Uusi käänne -purkutalotaideteos Naantalissa

Viime vuonna oli nykytaidetta esillä runosmäkeläisessä purkutalossa, ja nyt tänä kesänä Naantalissa. Uusi käänne -purkutalotaideteosn on tuonut yhteen taiteiliijoita ja taiteilijakollektiiveja, joiden käyttöön on annettu 1973 valmistunut Marianrinteen asuinkompleksi. Tälläkin kertaa jäävään itseni kommentoimasta nykytaidetta ja saatte vain joukon kuvia. Ilman muuta käymisen arvoinen kun Naantaliin menette.

Ja taidetta on tietysti levittäytynyt myös sisäpihalle ja luhtikäytäville.

 

Rakennuksia ollaan purkamassa saksalaisyhtiön suunnitteleman kylpylän tieltä. Ajatus ei ole saanut Naantalissa varauksetonta kannatusta. Kylpylähankkeesta Ylellä täällä ja täällä.

PÄIVITYS: Ylen juttu näyttelystä 28.7.2026. 

Iltakävely Vaasassa

Hotelliin kirjauduttua piti lähetä etsimään jotain syötävää, ja vilkaisemaan nähtävyyksiä sikäli kuin ehtii. Ensimmäinen kohde oli itsestään selvästi kauppatori ja sen, ei Vaasan, vaan kerrassaan koko Suomen Vapaudenpatsas. Pääosin Yrjö Liipolan (vain etualan leijona on Jussi Mäntysen muotoilema) kädenjälkeä oleva suurikokoinen monumentti valmistui 1938.

Vanhan Vaasan tuhon jälkeen uusi Vaasa rakennettiin sen verran hyvälle paikalle, että se on edelleen meren rannalla.

Jääkäripatsas on Vaasaan omiaan, saapuihan jääkärien pääjoukko juuri tänne 25.2.1918 Libausta. 

Myös Suomen ilmailun muistomerkki sopii Vaasaan, laskeutuihan tännen Suomen ilmavoimien ensimmäinen kone kuuluisine hakaristeineen. Monumentti on Vaskiluotoon vievän sillan varressa, eikä jaksettu sitä tämän lähempää kuvata.

Sopivasti osuttiin myös Vaasan hovioikeuden nykyiseen rakennukseen, joka valmistui 1962.

Hovioikeudentalosta länteen avautuu puistokatu, jonka varrelta löytyi suurmies jos toinenkin, kuten Z. Topelius (Emil Wikström 1915), Suomen ensimmäinen hänelle pystytetty muistomerkki, joka vappuisin lakitetaan...

Joachim Kurten (Emil Wikström 1908), kauppaneuvos ja valtiopäivämies, ehkä enemmänkin paikallinen kuuluisuus...

ja vaasalaissyntyinen Toivo Kuula (Wäinö Aaltonen 1963).

Osuttiinpa kuvaanmaan myös Joachim Kurténin mukaan nimetty Kurténia, yksi Vaasan komeimpia rakennuksia, ja vuodelta 1904. Talo oli alunperin Vaasan Osake-Pankin, jonka perustajiin Kurtén kuului. Vielä voi mainita että kuuluisa paleontologi ja kirjailija Björn Kurtén oli hänen pojanpoikansa.

Uudemmasta päästä oli sitten Jaakko Niemelän Gridlock (2006). 

.

Lappeenrannan muistomerkkejä

Flaneur on kaikenlaisten muistomerkkien innokas harrastaja, ja Lappeenrannasta niitä löytyi runsain mitoin, johtuen monessa tapauksessa jo itärajan läheisyydestä. Jo linnoitukseen vievän tien varressa on Lappeenrannan taistelun (1741) muistomerkki.

Taistelu oli täysi katastrofi ja tappio Ruotsien aseille, mutta vuosisatoja myöhemmin siitä tuli velvoittava muisto itsenäisen Suomen armeijalle, kuten historiassa tapana on. 

Muistomerkin takaosassa on laattoja liittyen muistomerkin rakennushistoriaan ja taistelun sukuhistoriallisiin ulottuvuuksiin.

 

Legendan mukaan muistomerkin keskellä oleva puinen virstanpylväs virtasi veren mukana nykyiselle paikalleen. Alkuperäinen on kuitenkin Etelä-Karjalan museon vitriinissä, yhdessä kummankin osapuolen univormujen ennallistusten kanssa.

Jonkinlaiseksi muistomerkiksi voi laskea myös Otto-Iivari Meurmanin suunnitteleman varsin pienenlaisen laululavan, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta .

Viereisen sataman alueella on puolestaan vuodelta 1950 olevan elokuvan inspiroima Markku Hirvelän veistos Kaunis Veera eli balladi Saimaalta.

Ja tietysti läheisessä rannassa on laivaravintola Prinsessa Armada. 

Sataman Sannin ja siellä myytävän vety-lihapiirakan lasken myös muistomerkeiksi.

  

Mutta palataan hetkeksi Kauniin Veran luo, jonka juurella on 2021 menehtyneen Pave Maijasen muistomerkki, tiettävästi tarkka pronssinen kopio muusikon kitarakotelosta, Harri Ahosen muotoilema ja nimeltään Lavalla, vuonna 2023 paljastettu.

Turkulaiselle tutun Lotta-Svärd -patsaan alkuperäinen versio on täällä, Nina Sailon veistämänä, ja pystytetty 1985. Sen toisinnot ovat Turussa ja Tuusulassa, Turun patsas pystytettiin Tuomaanpuistoon 2001.

Linnoituksesta keskustaan päin palatessa vuorossa oli Lappeenrannan kirkko, ennen ensimmäistä maailmansotaa uusbysanttilaiseksi ortodoksiseksi kirkoksi suunniteltu, mutta luterilaisen seurakunnan käyttöön jäänyt.

Kirkko on harjanteella, jolla on aiemmin ollut yksi Lappeenrannan linnoituksen kolmesta etulinnakkkeesta, Nikolain etulinnake. Sen vallit ja vallihaudat ovate edelleen kunnostettuina jäljellä.

 Jollain tapaa sympaattinen on tämä 1888 rakennetun näkötornin perusta.

Sillekin on oma muistolaattansa vuodelta 1968.

Seuraavana oli vuorossa Lappeen (eli entisen Lappeen maalaiskunnan) Marian kirkko vuodelta 1794.

Sen kulmilla oli vaikka ja mitä, alkaen Emil Filénin Kurjet-veistoksesta vuodelta 1949, joka tietysti toi mieleen turkulaisen Jussi Mäntysen eläintaiteen. Veistoksella on oma traaginen taustansa: paikalla sijainnut väestönsuoja sai täysosuman talvisodassa surmaten kymmenen ihmistä ja haavoittaen kahtakymmentä.

Kirkon kellotorni on hieman kauempana. Matkalla sinne on Ilmari Wirkkalan Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas.

Veistoksessa on sekä Savon että Karjalan vaakunat, koska Lappeenrannan ajateltiin tuolloin sijaitsevan molempien maakuntien rajalla. Alastomat soturit edustivat ajan klassismia. 

Sotaanlähtömuistomerkit ovat hieman uudempi monumenttien laji. Täältä (talvi)sotaan lähti Jalkaväkirykmentti 4. 

 Hyvin liikuttava on tämä Juhani Honkasen Sotaorpo-muistomerkki.

Antti Niemisen muotoilema muistomerkki tuntemattomille sotilaille. Lappeenrannan sankarihautausmaalle haudataan edelleen taistelukentiltä löytyneitä, mutta tuntemattomiksi jääneitä  suomalaissotilaita.

Itse sankarihautausmaata hallitsee Wäinö Aaltosen Suru ja Usko tulevaisuuteen, toisella puolella poikansa menettäneet vanhemmat, toisella isänsä menettänyt perhe. Onko mikään sodan aiheuttama pahempaa kuin lapsensa menettäneiden tuska? Se on poistunut keskuudestamme jo vuosikymmeniä sitten, mutta silti muistamisen arvoista.

 

Hautausmaan reunalla, Kansalaistoria vastapäätä, on Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkki, kulminoituen Kauko Räsäsen Äiti-Karjalaan.  

Musta muuri täynnä nimiä, pitäjä pitäjältä. Tätä kirjoitettaessa Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä fasistinen Venäjä jatkaa luovutetulla alueella sijaitsevien suomalaisten sankarihautausmaiden tuhoamista. Muistomerkki on siksikin ajankohtainen. 

Lappeenrannan veistokset ja julkiset muistomerkit.

Lappeenrannan muistomerkkien kartoitusprojektista vuonna 2023 täällä.