1930 alussa rakennetun Pansion satamaradan voi ajatella alkavan vaikka tästä Vientiväylän ja Vuoksenniskankadun risteyksestä, jossa rata Pansioon haarautuu vasemmalle, rata Turun satamaan oikealle.
Crichton-Vulcan rakensi radalle ja Pansioon vievälle maantielle kääntösillat Raisionjoen yli 1931, jotta joen varressa sijaitsevalle telakalle säilyisi pääsy. Missä tuo telakka sijaitsi, ei tiedossani ole. 1933 kääntösillalla tapahtui onnettomuus, jossa Pansiosta päin tulevan junan kuljettaja ja lämmittäjä kuolivat veturin törmättyä pystyssä olevaan siltaan.
Sillan jälkeen rata haarautuu.
Vasemmalla, Pansiontien yli rantaan suuntaava rata on edelleen käytössä.
Vaan Pansioon jatkuva osuus, sen liikennöinti loppuu tähän, ennen Jalostajan tehdasaluetta. Tästedes retkemme on rautatiearkeologiaa.
Rata haarautuu taas pansiontien ja Länsikaaren risteyksessä. Oikealle lähtevä, kevyenliikenteen väylän ylittävä pistoraide ei pitkälle ehdi, se loppuu BE Groupin tontin reunalle. Alueella olleet kiskot on poistettu.
Länsikaaren luota haarautuu myös sivuraide...
joka varsin pitkään päärataa seurailtuaan yhtyy siihen taas Pansiontien ja Paakarlantien risteyksessä.
Paakarlantieltä rata jatkuu taas yksiraiteisena...
vaan heti tien jälkeen oikealta voikin löytää molemmista päistään katkaistun, viidakon jo kokonaan nielaiseman öljyvaraston pistoraiteen rakennelmineen.
Rata haarautuu vielä kerran, kohti öljysatamaa Pansiontien ylittäen...
vaan kauan on sielläkin portti jo kiinni ollut.
Rata on tämän jälkeen aina vain metsittyneempi. Pusikosta bongaa kiskojen lisäksi myös muuta rautateiden laitteistoa.
Entisen telakan kohdalle ehdittäessä kiskojen välissä kasvaa jo tuuhea koivikko.
Ja tähän, Pansiontien ja Valmetinkadun risteykseen, ruohon peittämänä se sitten päättyy. Telakalle ja Pansion laivastoasemalla johtaneet kiskot on poistettu.
