Turun museokeskuksen numismaattisen kokoelman digitoinnin yhteydessä nousi esiin Suomen kulttuurihistoriaan liittyvä rintamerkki. Merkki itse on hopeaa ja siihen kuuluu silkkinen, mutta hyvin kulunut ruusukenauha. Viisikulmaisessa merkissä lukee etupuolella AURORA...
ja takana kryptinen merkintä DXVI-MVIII sekä kenties jokin hyönteinen (?) lentämässä kohti aamuruskon säteitä.
Eikä tämä enempää eikä vähempää olekaan kuin Henrik Gabriel Porthanin perustaman salaseura Auroran tiettävästi ainoa säilynyt merkki. Wikipedian mukaan "Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu."
Kansallisbiografian Porthan-artikkelissa kerrotaan Auroran toiminnasta seuraavaa:
Nuoren Porthanin toimiin kuului Aurora-seuran perustaminen 1770. Seuran esikuvana oli lähinnä tukholmalainen Utile Dulci -salaseura, mutta Aurora-seura erosi muista samantyyppisistä yhteisöistä olemalla ruotsalaisuuden ohella ohjelmallisesti kiinnostunut suomen kielestä ja Suomen muinaishistoriasta. Seuran virkailijoita olivat Porthanin lisäksi Pehr Juslén nuorempi, Magnus Jacob Alopaeus eli Porthanin serkun Ulrika Juslenian tuleva aviomies, sekä Carl Fredrik Fredenheim, myöhemmän arkkipiispa Carl Fredrik Mennanderin poika. Aurora oli ajalle tyypillinen salaseura, jossa pääasiana olivat rituaalit, symbolit ja veljien siirtyminen hierarkiassa ylempiin asteisiin. Eero Järnefeltin tunnettu, Helsingin yliopiston pommituksessa 1944 tuhoutunut maalaus esittää näin seuran toiminnan aivan väärässä valossa, herttaisena luku- ja keskustelupiirinä.
Turun seurapiirien kiinnostus salaseurailuun lopahti Porthanin lähdettyä ulkomaan matkalleen 1779, mutta seuran lehti Tidningar utgifne af et sälskap i Åbo (myöhemmin Åbo Tidningar) jatkoi toimintaansa aina 1861 asti.
Merkki on tullut museon kokoelmiin ennen 1800-luvun loppua, ja sen lahjoittajaksi kerrotaan Emma Westzynthius. Samalla on kirjattu että merkki on kuulunut todennäköisesti (antagligen) Nathanael Gerhard af Schulténille. Schulténin elämäkertatietojen mukaan hän valmistui maisteriksi Turussa 1772, tuli tähtitieteen dosentiksi 1773, ja toimipa vt. fysiikan professorina 1777, ennen kuin ura jatkui laivaston palveluksessa Sveaborgissa 1779. Auroran perustamisen aikoina parikymppinen af Schultén oli siis mitä sopivin henkilö kuulumaan joukkoon, jonka tehtävä oli "johdattaa suomalaista kulttuuria iloisesti ja toiveikkaasti kohti aamunsarastusta [eli aamuruskon jumalatarta Auroraa]".
Järnefeltin em. teos levisi myös opetustauluna, ja sellainen löytyy Turun museokeskuksenkin kokoelmista - osuva kuvaus siinäkin mielessä että herrakerhossa naisilla oli vain kynttilänsytyttäjän rooli.
Aurora-seuran talon perustukset löydettiin Vähätorin arkeologisissa kaivauksissa 2009.
Mutta palataan itse merkkiin. Mitään tietoa ei ole säilynyt siitä, mitä merkintä DXVI-MVIII (tutummin numeroin 516-1008) oikeastaan tarkoittaa. Jätänkin tämän arvoituksen nyt yllytyshullujen 1700-luvun, salaseurojen ja symboliikan tuntijoiden iloksi.