keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kuralassa ja Ristimäellä taas kerran (1) lauantai

Kuralan muinaistekniikan päivillä lauantaina kuunneltiin esitelmiä mm. rahanvalmistuksen historiasta...


...tunnistettin rahoja...


ja muitakin merkillisyyksiä, tai ainakin yritettiin.


Esinetunnistus oli sijoitettu Kuralan kokeiluverstaaseen, jossa oli esillä myös pukuja ja muita ennallistuksia muinaisuudesta...




mutta myös aidosti vanhoja esineitä tai pikemminkin niiden fragmentteja Turun arkeologisilta kaivauksilta.



Ulkona värkättin metallitöiden kanssa...


ja myös yleisö sai valaa tinasta muotilla pikkuesineitä.

.

maanantai 29. elokuuta 2016

Keisari Frans Joosefin hautajaiset

Frans Joosef I:stä esittäviä veistoksia oli aikoinaan ympäri laajaa Itävalta-Unkarin valtakuntaa. Wienissä niitä on yhä, kuten perinteinen versio Neue Burgin takaisessa puistossa...


tai hieman kepeämpi Schönbrunnin palatsin pihalla.


Frans Joosef oli Itävallan keisari tavattoman pitkään, kaikkiaan 68 vuotta (1848-1916). Veljenpojanpoika Kaarle I hallitsi vielä pari vuotta isosetänsä kuoleman jälkeen, mutta mielikuvissa Frans Joosef on jäänyt Habsburgien viimeiseksi keisariksi.

Keisari kuoli keskellä ensimmäistä maailmansotaa, 21. marraskuuta 1916. Ruotsalainen kirjailija Jan Olof Olsson kuvaa hautajaisia kirjassaan Tuntemattomat sotilaat 1914-1918 (Otava 1968)
Frans Joosef haudattiin kapusiinimunkkien kryptaan, itsemurhan tehneen poikansa ja erään anarkistin murhaaman puolisonsa viereen. [hovietiketin ylivalvoja] Montenuovo kolkutti seremonian mukaisesti  sauvallaan kaksi kertaa kryptan porttiin ja anoi sisäänpääsyä hänen apostoliselle majesteetilleen, keisari Fransille. Mutta kapusiinimunkit vastasivat, että he eivät tunteneet ketään sellaista. Kolmannella kerralla Montenuovo sanoi, että vainaja oli "eräs veli, Frans Joosef, kurja syntinen". Tomumaja päästettiin sisään.
Voidaanko sanoa keisarin päässeen haudan lepoon, on kyseenalaista, sillä Kapuzinergruft on Wienin suosituimpia nähtävyyksiä. Itse emme sinne matkallamme ehtineet, mutta jos joku suunnittelee vierailua, niin paikan nettisivut löytyvät täältä.

perjantai 26. elokuuta 2016

Muinaisuutta viikonloppuna Kuralassa ja Ristimäellä



Viimevuotiseen tapaan viikonlopun Muinaistekniikanpäivät yhdistävät tapahtumia Kuralan Kylämäessä ja Ravattulan Ristimäessä. Itse olin viime vuonna kävijänä, tänä vuonna museoammattilaisena lauantain klo 12-15 tapahtumassa, jossa tunnistetaan (tai ainakin yritetään) yleisön tuomia esineitä.

Perjantai 26.8.
Soturin varusteiden valmistusta ja esittelyä.
  • klo 9–10 Mahdollisuus kokeilla jousiammuntaa
  • klo 10–12 Ammattina muinaisuus. Esittelyssä muun muassa arkeologia, eli Indiana Jonesin tieteenlaji.
Lauantai 27.8.
Pronssivalua ja pronssin valmistusta, nahkojen ja turkisten parkitsemista, esillä muinaista muotia rautakaudesta keskiaikaan, muinaisemännän työpöydällä nähtävänä muinaisruokaa.
  • klo 12–15 Tuo vanhat rahasi tai omituiset esineesi tunnistettavaksi, museoammattilaiset auttavat
  • klo 11 Luento Miten tehtiin rahaa, amanuenssi Frida Ehrnsten
  • klo 12 Muinaismusiikin ja tanssin esitys, Namira
  • klo 13 Luento Rahan käyttö Suomessa, intendentti Petteri Järvi
  • klo 14 Muinaismusiikin ja tanssin esitys, Namira
  • klo 15 Luento Suomen metallietsijät ja yhteistyö museoiden kanssa, pj Suomen Metallinetsijät ry Lasse Nyman
  • klo 16 Luento Miksi paasto, silakka, suola ja olut olivat keskiajan ruokatalouden avainsanoja, muinaisemäntä Marja Hartola
Sunnuntai 28.8.
Nahkojen ja turkisten parkitsemista, esillä muinaista muotia rautakaudesta keskiaikaan, soturin varusteiden pukemista.
  • klo 11 Luento Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan arkeologiset tutkimukset, arkeologi Juha Ruohonen. Ruohosen opastukset Ristimäellä klo 13, 15 ja 17
  • klo 12 Luento Sosiaalinen asema esihistoriallisessa sekä keskiaikaisessa pukeutumisessa Suomessa, vaatetus- ja muinaistekniikan alan artesaani Milona Suominen
  • klo 13.15 Pukuesittely, käsityömestari Mervi Pasanen (sään salliessa pihalla, sateella Vanhassa Kanalassa)
  • klo 14 Luento Sotilaan varusteiden arvo ja harvinaisuus, Jani Hyväri, WarusSeppäin Kilta
  • klo 15 Jousiammuntanäytös, Kaarle Knuutinpojan jousiampujat
  • klo 16 Taistelunäytös, WarusSeppäin kilta

Kolmannet Ristimäki-päivät pidetään Ristimäellä sunnuntaina 28.8. klo 13-18 välisenä aikana, jolloin paikalla järjestetään yleisölle avoimia kierroksia ja myös muuta ohjelmaa. Tapahtumia on jo tätä ennen Kuralan Kylämäen Muinaistekniikan päivien ohjelman yhteydessä.

Sunnuntai 28.8.

Klo 11.00 Ristimäen tutkimuksia käsittelevä esitelmä Kuralan Kylämäen Vanhassa Kanalassa. Esitelmän pitää tutkimuksia johtava arkeologi Juha Ruohonen.
Klo 12.15 Opastettu muinaisjäännöskävely Ristimäelle lähtee Aurajoen ylittävältä Kuralan sillalta. Kävelyn aikana vieraillaan Pähkinämäen ja Vanhan Ravattulantien rautakautisilla hautaröykkiöillä sekä tutustutaan laajemmin alueen kulttuurimaisemaan. Ei ennakkoilmoittautumista.
Klo 13 Ristimäen opastettu kierros
Klo 14 opastettu kierros läheiselle kuppikivelle ja rautakautiselle polttokalmistolle
Klo 14–16 arkeologi Jaana Riikonen kertoilee Ristimäen tekstiililöydöistä
Klo 15 Ristimäen opastettu kierros
Klo 16 opastettu kierros läheiselle kuppikivelle ja rautakautiselle polttokalmistolle
Klo 17 Ristimäen opastettu kierros
Klo 18 Ristimäen kirkon paikalla muistoristin edustalla hartaustilaisuus

Kaikki kierrokset lähtevät Ristimäen opastaulun edustalta. Kierrosten kesto on noin 20-40 minuuttia.
Ristimäellä on päivän ajan esillä kirkkoa esittävä pienoismalli ja ympäristöä kuvaava maisemamalli sekä kaivausten esinelöytöjä. Sään salliessa esitellään myös Kaarinan muinaispukua. Lapsille on oma erityinen kaivausalue, jossa voi kokeilla arkeologin välineitä ja työmenetelmiä.

Kaivaustutkimusten tukemiseksi myynnissä on erilaisia Ristimäkeä käsitteleviä kannatustuotteita, kuten postimerkkejä, postikortteja, julkaisuja, suosittuja 'Muinaisjäännös. Lain suojaama' t-paitoja sekä kangaskasseja. Myynnissä on myös kahvia ja virvokkeita, sekä makeaa ja suolaista syötävää.
Osa tapahtumista pidetään säävarauksella.

Kuva syksyn 2015 Muinaistekniikkapäivien taistelunäytöksestä.

torstai 25. elokuuta 2016

Kunsthistorisches Museum: Kunstkammer

Rudolf II:n Prahan linnassa sijainnut kuriositeettikabinetti oli Euroopan loistavin. Ruotsalaiset ryöstivät sen 1648, mutta sitä ennen kokoelman keskeiset osat oli viety Wieniin jossa ne nyt jakautuvat keisarillisen aarrekammion ja Kunsthistorische Museumin "taidekammion", Kunstkammer, kesken. Ehkäpä tämä katsaus sopii aloittaa keisarin itsensä kuvalla.


Museon palatsimaisiin näyttelytiloihin tällainen ruhtinaallinen kokoelma on kuin omiaan.


Norsunluuta on keskiaikaisista olifanteista eli sota- tai metsästystorvista...


uskomattoman mestarillisiin veistoksiin barokkiajalta.



Monet esineet olivat tuttuja edellissyksyisestä kuriositeettikabinetteja käsitelleestä luennostani Turun linnassa. Artificialiasta ja naturaliasta toiste lisää, mutta joka tapauksessa esillä on monia esimerkkejä siitä miten luonto oli yhdistetty taidokkaaseen käsityöhön, kuten yksisarvisen sarvesta tehty malja...


tai koriste-esineeksi muutettu besoaari.


Vastaavia esineitä oli paljon: korallia, simpukoita, strutsinmunia, seychellinpähkinöitä, sarvikuonon sarvia...



Itseäni kiinnostivat myös erilaiset pelilaudat nappuloineen.



Kokoelma kuuluisin esine on kuitenkin tämä, Benvenuto Cellinin Saliera, Ranskan kuningas Frans I:lle 1543 valmistettu suola- ja pippuriastia. Lopullisesti sen maineen kruunasi varkaus 2003, takaisin suolakko saatiin vasta 2006 kun varas itse johdatti poliisin sen kätköpaikalle.


Kokonaisen kerroksen museosta käsittää maalauksille omistettu osio, Gemäldegalerie. Mutta uupumus iski, ja kun oli vielä ehdittävä yhteen museoon, jäi se läpikävelyn varaan. Sen ehti nähdä että taidehistorian tunnetuimpia maalauksia oli joka suunnalla, tässä Pieter Brueghel vanhemmalle omistettu sali.


Ylimmän kerroksen raha- ja mitalikabinetti oli suljettu. Nopealle vilkaisulle jäi em. syystä myös vaihtuva näyttely Espanjan Habsburgien sotaretkistä Pohjois-Afrikkaan. Aseita ja haarniskoja olisi siellä ollut.



.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kunsthistorische Museum: Antikensammlung


Kreikkalais-roomalaisen antiikin taiteen kokoelman voi sanoa kuuluvan Kunsthistorische Museumiin itseoikeutetusti, kuuluihan nykyisen Itävallan alue lähes kokonaisuudessaan Rooman valtakuntaan, ja esillä on myös löytöjä sen alueelta.

Ensinnäkin esillä on, kuten aina tässä kontekstissa, ruukkuja...


ja lisää ruukkuja.


Sarkofagit usein varsin toiminnallisine veistoskoristeluineen olivat olennainen osa myöhempää roomalaisaikaa.


Suosittu kuva-aihe oli kreikkalaisten ja amatsonien taistelu, kuten tässä.


Päitä siepään nokassa? Ei, vaan roomalaisen muotokuvataiteen kehitys havainnollistettuna.


Osion ikonisin esine on tämä, suurin säilynyt antiikinaikainen kamee, Gemma Augustea, kaikkiaan 23 x 19 cm kokoinen (siinä missä useimmat ovat korkeintaan kämmenen kokoisia).


Varsin kuuluisa on myös hieman myöhempi Gemma Claudia.


Kotkakamee on ajoitettu vuoteen 27 eKr, ja länteen sen on arveltu tulleen ryöstösaaliina Konstantinopolista 1204.


Roomalaisajan solkia, eivät kauhean erilaisia kuin saman ajan Suomesta löydetyt.


Faijumin muumiomuotokuvat luetaan joskus Egyptin taiteeseen, mutta roomalaisajaltahan ne ovat, ja Rooman kuvataiteen vaikutuksesta syntyneitä.


Merkittävä kokonaisuus on myös vuonna 1799 löydetty Nagyszentmiklósin kulta-aarre.



Löytöpaikka oli silloisen Unkarin, nykyisen Romanian aluella, ja aarre itse nykyään Itävallassa. Tilannetta voisi verrata niinikään 1700-luvulla löydettyyn Nousiaisten kultaiseen kaulakoruun, joka silloisen "muinaismuistolain" nojalla on nykyään Tukholmassa.

tiistai 23. elokuuta 2016

Kunsthistorische Museum: Ägyptisch-Orientalische Sammlung

Wienin taidemuseo rakennettiin alunperinkin jo museoksi, niinpä sen egyptiläis-itämaalaiset kokoelmat sisältävässä osassa seinät ja katto on maalattu (Berliinin Neues Museumin tavoin) teemaan liittyvästi.


Ensimmäisen hallin kolme lootuspylvästä ovat aitoja, Egyptin kediivin lahja Suezin kanavan avajaisissa 1869 vierailleelle Frans Joosef I:lle. Ne ovat osa kantavia rakenteita, ja ainoina muinaisesta Egyptistä peräisin olevina ko. käytössä Egyptin ulkopuolella.


Esillä on monenlaista mielenkiintoista. Ensimmäinen veistos Wienin kokoelmiin tuli jo 1560 Istanbulista, mutta varsinainen innostus, niin täällä kuin muallakin Euroopassa, alkoi ranskalaisten Egyptin-retkestä 1798-1801.





Sarkofageja oli niin kivisinä...


kuin puisina.


Gizan alueen malli on näyttelyssä paikallaan, sillä varsin suuri osa egyptiläisestä kokoelmasta on peräisin siellä suoritetuista kaivauksista vuosina 1912-1929.


Egypti-kokoelman ikoniksi on jostain noussut tämä sympaattinen virtahepo Keskivaltakunnan ajoilta n. vuodelta 2000 eKr. Sen kylkeen on maalattu vesikasveja (papyrus, lootus) ja lintuja antamaan vaikutelma että eläin kulkee luontaisessa elinympäristössään Niilissä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...