Loistokari

Loistokari eli "ulompi Kauppamiehenkari" sijaitsee Airiston pohjoispäässä, ja sen ohi on tullut seilattua useilla S/S Ukkopekan ja M/S Lilyn risteilyillä päiväsaikaan. 

Ukkopekka on jo vuosikymmeniä liikennöinyt iltaisin Loistokarille, mutta koska toiminta on nyt loppumassa, niin pitihän sinne vielä tänä kesänä ehtiä.

Kallioluodon nähtävyys on v. 1880 tienoilla valmistunut majakanvartijan tupa.

Sisällä on pieni museontapainen saaristolaisesineineen- tai antiikkeineen, miten tuota nyt haluaakaan luonnehtia. Loisto on alunperin sijainnut ulkonevassa ns. lyhtyikkunassa.

Kartta oli tökitty varsin kuluneeksi Loistokarin kohdalta.

Jos joku ei jaksa linkata alun wikipedialinkkiä, vaan mieluummin tihrustaa suuremmaksi klikaamaansa valokuvaa, niin tässä Loistokarin tarina.

Karun kaunis paikkahan tuo luoto on, tässä fiilistelykuvia kesäillasta.

Loisto on karilla edelleen, se on tämä tässä.

Matkustavaisia ei kauniista säästä huolimatta valtavasti ollut, joten tilaa pöydissä riitti hyvin.

Sitten olikin aika luvatulle illalliselle, ja todella hyvä kala-ateria siellä tarjoiltiinkin.

Onneksi myös henkilökunta ehti haukkaamaan safkansa. He olivat hoitaneet tarjoilun laivalla, roudasivat nyt sapuskat saareen, tarjoilivat sen, ja myyskentelivät snapsit sun muut sen jälkeen. Pisteet antaumuksellisesta asiakaspalvelusta.

Laiturilla ei kauheasti tanssittu, ehkä useimmat olivat tulleet kokemaan vielä nostalgisen fiiliksen (kuten me) tästä luodosta, jonka tulevaisuus on nyt hämärän peitossa.

Auringon romanttisesti laskiessa jäi Loistokari taaksemme Ukkopekan irrotessa laiturista paluumatkalle.

.

Tall Ships Race 2024

Seitsemän vuotta ehti kulua edellisestä suurten purjelaivojen vierailusta Turussa, mutta tänä kesänä ne taas tulivat Aurajokeen.

Kaukaisin ja eksoottisin alus nousee aina yleisön suosikiksi, tällä kertaa sen kunnian sai Ecuadorin laivaston koululaiva Guayas, Espanjan (tai oikeammin Baskimaan) Bilbaossa 1977 rakennettu. Ecuador on kaakaonviljelyn synnyinseutua, jos arkeologeja on uskominen, ja asia mainittiin purjeessa. Myös tonnikalaa mainostettiin. Itse ostin laivaa kuvaavan kahvimukin, josta toki voi juoda kaakaotakin.

Isot venäläiset olivat syystäkin pois. Niiden sijasta itärannan suurten laivojen rivistön suurin oli liki satametrinen Dar Młodzieży, vuonna 1982 Puolassa rakennettu Gdynian meriyliopiston koululaiva.

 

Puolalaiset alukset olivatkin suurin ryhmä. Saksaa edusti Roald Amundsen.

Myös Frederyk Chopinin kannella tuli käytyä.

A Luokan aluksia oli kuusi, niiden jälkeen joessa oli 18 B-luokan alusta, joista tässä erikseen täytyy mainita Johann Smidt, sillä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun (TSYK) merilinjan lukiolaiset seilasivat aluksella tämänkesäisen purjehduksensa Tallinnasta Turkuun.

Lisää B ja C Luokan laivoja itärannalla, niitä oli kaksittain kuin risteilijöitä Niilillä.

Jens Krogh oli porukan vanhin, rakennettu jo 1899. 

B Luokan aluksista täytyy vielä mainita vuonna 1917  valmistunut Pasqual Flores, joka Turun Sanominen jutun mukaan ehti olla vuoden meren pohjassakin tultuaan upotetuksi Espanjan sisällissodassa.

Pienimmät D Luokan veneet olivat poikittain jokeen nähden Aurajoen vierasvenelaiturissa. 

Niistä on erityisesti mainittava turkulaisten meripartiolaisten Auran tyttöjen Aurantyttö, joka voitti Tallinna-Turku-osuuden, vieläpä ensikertalaisina.

Förin ja Pikkuförin lisäksi poikittaisliikennettä aivan Aurajoen suussa hoiti tällä kertaa Nagu II.

Ja rannalla oli ruokaa ja juomaa monista maailmankolkista, kengurupurilaisiakin olisi saanut, ja krokotiiliakin olisi voinut maistaa.

Itärannan Pirates of Caribbeanin hahmossa esiintyneen henkilön kuvaamisesta olisi pitänyt ilmeisesti maksaa 5 euroa, tässä maksutta Cuayasin merirosvonukke.

Ja sitten oli kaikenlaista ohjelmaa isoille ja pienille, ja ties mitä bulabaloota, kuten perjantain miehistöjen väliset kilpiaulut, jotka päättyivät laivaston soittokunnan johtamaan karnevalistiseen paraatiin Läntisellä Rantakadulla.

Sunnuntaina puolistapäiviltä alkaen oli sitten haikeiden jäähyväisvilkutteluiden aika.

Vaan eipä hätää, Turusta on tullut TSR-tapahtuman ankkuripaikka, eli suuret laivat nähdään tästä lähtien Aurajoessa joka 4. vuosi.