maanantai 19. elokuuta 2019

Maarian kirkko

Maarian kirkko on itselleni todellinen lähimatkailukohde, ei sen kauempana kuin Ravattulan Ristimäen kirkonpaikka tai Pyhän Katariinan kirkko. Päälle päin se on kuin mikä tahansa puiden kesäisin peittämä keskiaikainen kivikirkko, 1400-luvun puolivälistä kuten nykytutkimuksen käsitys on.


Kirkko on kolmilaivainen hallikirkko...


mutta kuuluisa se on primitivistisistä seinämaalauksistaan, jotka ovatkin huikeita.































Muita keskiaikaisia taideteoksia ovat alttaritaulu...


ja triumfikrusifiksi, molemmat lyypekkiläistä työtä. Kirkon muut veistokset tuhoutuivat ullakon tulipalossa 1876.


Vanhin esine täällä kuten usein muuallakin, on kastemalja. Kemiön tai Paraisten kalkkikiveä ja ns. Vehmaan mestarin tekemä 1300-luvulta...


rikkoutunut, mutta taiteilija Jussi Vikainen on suunnitellut sisälle tinaisen kastemaljan.


Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662.


Ja tietysti täälläkin on votiivilaiva (miksi ne muuten ovat aina sotalaivoja?)...


ja seurakunnan nuorten miesten lahjoittama kaappikello.



Tästä sai keskiajan kirkossakävijä kostuttaa sormensa vihkivedellä ristinmerkin tekoa varten.


Muistolaatta Pehr Kalmille, jolle Maaria oli palkkatuloja tuova anneksiseurakunta vuodesta 1763 kuolemaan saakka.


Ulkona kirkkomaalla on jos jonkinlaista nähtävää, mutta tällä kertaa tuli kuvattua vain Bonsdorffien hautakappeli...


ja Wallenskiöldien hautaholvi. Portti oli auki, ehkä Wallenskiöldit tulevat laoittelemaan synkkinä syysöinä kuka tietää.


Toisella puolen kirkkoa on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen hautamuistomerkki.

.

perjantai 16. elokuuta 2019

Nigulisten kirkko

Nigulisten eli Pyhän Nikolaoksen kirkko tuhoutui muun Tallinnan vanhankaupungin eteläosan tavoin pahoin toisen maailmansodan aikana, ja rakennettiin sodan jälkeen uudelleen taidemuseoksi. Kirkko se ei siis enää ole, mutta urkukonsertteja siellä järjestetään ja sellainen oli käynnissä kun siellä vierailin. Tässä päälaiva konsertin päättymisen jälkeen.


Alttaritauluista suurin on lyypekkiläismestari Hermen Roden työtä vuosilta 1478-1481. Alttaritaulu maksoi aikoinaan 1250 Riian markkaa, ja maksajina ovat ilmeisesti olleet Tallinnan suuri kilta ja Mustapäiden veljeskunta, joiden tunnukset ovat siivekkeiden etupuolella.




Mustapäiden lahjoittama on myös tämä Neitsyt Maarialle omistettu alttaritaulu, tässä avattuna. Tekijä tunnetaan Pyhän Lucian legendan mestarina ja hän on vaikuttanut Bruggessa.


Bruggesta on myös tämän alttaritaulun tekijä, Adriaen Isenbrandt. Työ ajoittuu vuosiin 1505-1520.


Alttaritaulu kääntöpuoleltaan.


Pyhän sukulaisuuden alttaritaulu, Bryssel n. 1500. Aihe perustui siihen että Johannes Kastajan lisäksi myös viisi apostoleista olivat Jeesuksen serkkuja.


Puinen luterilainen kastekappeli on ainoa säilynyt laatuaan Virossa. Se valmistui 1680-luvulla Christian Ackermannin verstaassa, ja oli aikoinaan ruotsalaisen seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkossa vähän Nigulisten kirkosta etelään.


Nigulisten kirkon saarnastuolista pelastui sodan tuhoilta vain tämä Kristoforo, joka kantaa koko maailmaa harteillaan. Tobias Heintzen työ on vuodelta 1624 (häneltä on säilynyt kokonainen saarnastuoli Harju-Ristin kirkossa).


Bogislaus von Rosenin muistokappelin portti ei ole enää alkuperäisellä paikallaan. Kustaa II Aadolfin aateloima von Rosen toimi korkeissa viroissa Ruotsin vallan aikana. Portti on n. vuodelta 1655.


Kalvaarioryhmä on aiemmin ollut em. Harju-Ristin kirkossa. 1400-luvun viimeiselle neljännekselle ajoitettu ristiinnaulittu on ehkä alunperin ollut Padisten luostarissa. Neitsyt Maaria ja apostoli Johannes on ajoitettu 1410-1430-luvuille eikä niiden alkuperäistä sijaintipaikkaa tunneta.


Kaikkien kuuluisin Nigulisten taideteos on Bernt Notken Kuolemantanssi, turvallisesti lasin takana.


Mahdollisesti 30 metriä pitkästä teoksesta on jäljellä 7,5 metriä eli alkuosa, jossa luurangot vievät mennessään maan mahtavia: paavin, keisarin, keisarinnan, kardinaalin ja kuninkaan. (Avaamalla kuvan hiiren oikealla näppäimellä uuteen välilehteen ja suurentamalla saa tekstin näkyviin.)


Kirkossa on myös esillä hopeakokoelma, suuri osa niistä Mustapäiden veljeskunnan lahjoittamia.


Verdure- eli puutarha-aiheinen tapetti kudottiin Alankomaiden Edingenissä 1547. Kopio siitä on Tallinnan raatihuoneella.


Johannes Ballivin kalmanmakuinen hautakivi. Ranskalaislääkäri muutti Tallinnaan 1519, mutta kuoli perheineen ruttoon jo seuraavana vuonna.


Maallisempaa tavaraa: kauppamiehen kirstu 1200-luvun lopusta.


Ja tietysti siellä oli puuhanurkka...


ja varsin hyvin varusteltu museokauppa, josta ostin mukaan tämän pienen englanninkielisen opaskirjan.

.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...