perjantai 21. tammikuuta 2022

Punaiset liput Helsingin kaduilla

Koska yksi asia johtaa toiseen ja siitä kolmanteen, huomasin lukevani Torsten Ekmanin kirjaa Punalippujen Helsinki: Työväenliikkeen varhaisvuodet 1883–1917 (2017). Jos ette kerro kenellekään, niin turkulaisenakin on tunnustettava että 1900-luvun alun Helsinki on kerta kaikkiaan kiehtova paikka, jonne tulee palattua aina uudestaan. Sinnehän Suomen historian painopiste oli tuolloin siirtynyt, muutaman korttelin säteelle Senaatintorista.

Ekmanin kirja kertoo siis työväenliikkeen vaiheet wrightiläisestä alusta aina sisällissodan syttymiseen. Työväestön ruohonjuuritason järjestäytymistä ei käsitellä, työväenluokan elämääkin vain ensimmäisessä luvussa. Sen sijaan kerrataan "ajan valtiolliset tapahtumat" (kuten tuolloin sanottiin): routavuodet, suurlakko, Viaporin kapina, toisiaan seuraavat yksikamarisen eduskunnan vaalit jne. On manifesteja, mellakoita, attentaatteja, kiihkeitä kansankokouksia ja kaikenlaista melskettä niin että hyvin käy ilmi ettei elämä täällä Venäjän imperiumin luoteiskolkassa ennen vuotta 1914 ollut mitään belle époquen ikuista kesää miesten pystykauluspaitoineen ja olkihattuineen.

Ekmanin teksti on mukanaan vievän luettavaa, alunperin ruotsiksi, ja suomentaja Veijo Kiuru on onnistunut hyvin tehtävässään. Vain yksi asiavirhe tökkäsi silmään: eiväthän jääkärit 1918 Suomeen Lockstedter Lagerista tulleet, vaan Libausta.

Erityisen kiinnostava oli luku Punaista anarkiaa. Suurlakkoa edeltänyt porvarillinen aktivismi tai oikeammin sanoen terrorismi "Verikoirien" muodossa on saanut viime vuosina julkisuutta parinkin kirjan ja omituisen tv-sarjan muodossa. Lakkoa vuosina 1906-07 seurannut työläisaktivismi on omassa horisontissani jäänyt vähemmällä, mutta melkoinen sikermä ryöstöjä, murhia ja attentaatteja senkin tilille ehti kertyä. Ilmiö oli samanaikainen Venäjällä riehuneen vasemmistoterrorismin kanssa, ja sen inspiroimaa, toimivathan venäläiset aateveljet usein juuri Suomesta käsin.

Ja se Helsingin kaupunkikuva sitten. Helsingin työväentalo, "torppa", sijaitsi vuosina 1898-1908 osoitteessa Yrjönkatu 27. Kun uusi työväentalo valmistui Siltasaareen, tontin osti Amos Anderson, ja paikalla tomi myöhemmin hänen perustamansa taidemuseo, ennen siirtymistään nykyisiin Amos Rexin tiloihin. Naapurissa Yrjönkatu 29:ssä toimi puolestaan kahvila Iris, jossa punaiset anarkistit 1906 punoivat juoniaan.

Keskuskatu 7:ssä (tuolloin vielä tosin nimeltään Hakapellonkatu) sijaitsi Helsingin VPK:n talo, jossa opiskelijoista koottu suojeluskaarti piti majaansa suurlakon ja Hakaniemen mellakan yhteenottojen aikana.Vuosina 1907-10 siinä kokoontui uusi yksikamarinen eduskunta. Sitä edeltäneet säätyvaltiopäivät taas kokoontuivat Säätytalolla, jonka portailla 1906 tungeksi mielenosoittajien jpukko vaatimassa luvatun yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vahvistamista. Nyt tuo tasanne on jo kohta kahden vuoden ajan tuttu paikkana jossa pääministeri ja ministerit kommentoivat koronarajoituksia.

Senaatintori rakennuksineen seisoo jäljellä sellaisenaan, mutta poliisilaitos ei enää sijaitse etelälaidan Burtzin ja Helleniuksen taloissa. Kirjassa on tästä virkavallan toimipisteestä useampikin kuva, olihan vääntö järjestysvallasta keskeinen niin 1905 kuin 1917:kin.

Muutamia paikkoja siis lisää fiilisteltäväksi Helsingin reissuilla meille historiafriikeille, joille pääkaupungin kaduilla yhä vaeltavat puna- ja valkokaartien, Venäjän Itämeren laivaston anarkistimatruusien ja saksalaisen Itämeren disioonan sotilaiden haamut.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Sakilaiset kuvina

Kuten viime viikolla mainittiin, 1900-luvun alun sakilaisista ei ilmeisesti ole säilynyt muita valokuvia kuin Helsingin poliisilaitoksen mug shotit. Sen sijaan heistä julkaistiin piirroksia aikakauden pilalehdissä. Tässä valikoima niitä, kaikki ovat peräisin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.

Tuulispää esitteli 1917 paitsi sakilaiset, myös heidän laulunsa. (Kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla ne auki uuteen välilehteen.)

Kuvan signeeraus sen vasemmassa alakulmassa on epäselvä, mutta kuuluu mahdollisesti Onni Waldemar Alhoselle. Useimmat sakilaispiirrokset näyttävät olevan Hjalmar Löfvingin kynästä.

Kurikka 1915

Kurikka 1916

Kurikka 1916

Tuulispää 1917

Ruotsinkielisen pilalehti Fyrenin näkökulma suomenkielisiin sakilaisiin oli tietysti omanlaisensa. Piirroksen on signeerannut ilmeisesti Carolus Lindberg.


Koskelan kirjassa siteerattiin Fyrenin joulunumeron 1913 kuvausta Sörnäisistä. Sen kuvituksena oli tämä kuva "piston" tanssimisesta, piirtäjänä Rafael Rindell.


Oliko sakilaisten ulkonäkö siis pilapiirtäjien luomusta? Kaiketi ei, sillä kirjallisetkin kuvaukset vahvistavat arrogantin pukeutumistyylin ja käytöksen.

maanantai 17. tammikuuta 2022

Rakkauden arpajaiset?

Digitoijamme käsiteltäväksi tuli Rettigin tupakkatehtaan tuotantoon kuulunut Bahara-Bat-merkkisten sikareiden rasia. Sikareita ei rasiassa kuitenkaan enää ollut.


Niiden sijasta rasiassa oli neliskanttisia rullalle pyöriteltyjä paperilappuja, joihin oli lyijykynällä kirjoitettu lemmenhaaveisiin liittyviä ennustuksia, sekä positiivisia että negativisia.




Lappusia oli kaikkiaan 15 kpl, tässä ne kaikki:

Haluaa tavata

Saat pian uuden rakastajan

Hän halveksii sinua huikentelevan luonteesi tähden

Tahtoo omistaa

Hän kunjoittaa [sic] sinua

Hän halveksii sinua

Sinua rakastaa eräs vaalea poika (tyttö)

Rakastaa sinua

Menisi kanssasi naimisiin

Hän ei rakasta enä [sic] sinua

Sinusta juorutaan

Hän tahtoo rakastaa sinua hetken

Sinusta puhutaan hyvää

Hän luulee että halveksit häntä

Tahtoo omistaa

Eräänlainen versio rakastaa - ei-rakasta -leikeistähän tämä on. Rasiasta ilmeisesti arvottiin lappunen kertomaan ihastuksen todelliset tunteet. Itse muistan alakouluajoilta paperista taitellun version, jota sormenpäissä edestakaisin liikuttelemalla (siinä oli tasan 2 asentoa) tehtiin samanlaisia taikoja - mikä sen nimi mahtoi olla? EDIT: Sehän oli nimeltään paperikirppu.

Oikeastaan lisätietoja kaipaisi myös itse sikarirasiasta.


Sikarimerkki löytyy useampana versiona Finnasta, mutta siis - mikä ihmeen Bahara-Bat?

EDIT: Blogin lukija huomautti että Sumatralta löytyy paikkakunta nimeltä Batoe Bahara.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...