tiistai 31. heinäkuuta 2018

Viljandin linna

Viljandissa on sijainnut Viron suurin saksalaisen ritarikunnan (myös Liivinmaan ritarikunnaksi kutsutun) linna. Viljandin museon pienoismalli hahmotteli sen ulkonäköä keskiajalla.



Päälinnaa ja sen konventtia ympäröi ensimmäinen esilinna. Korkein torni oli ensimmäinen kivestä rakennettu osa ja tunnettiin täälläkin nimellä Pitkä Hermanni.


 Ensimmäisen ja toisen esilinnan välinen vallihauta.


Toinen esilinna, joka sijaitsi nykyisen toisena Kirsikkamäkenä (Kirsimägi II) sijaitsevalla mäellä.


Kolmas esilinna (Kirsimägi I) rajautui jo kaupunginmuuriin.


Mutta linnamäellä ei paljon enää jäljellä ole, kaupunginmuuristakin vain palanen.


Mäet on tasoitettu puistoksi ja yhdistetty maapenkoin. Kolmannen esilinnan paikalla sijaitsee Viljandin perinnemusiikkiaitta näyttelyineen ja kahviloineen.


Esilinnoista on jäljellä muutamia muurinjäänteitä.



Päälinna ja ensimmäinen esilinna sijaitsevat Kaivomäellä (Kaevumägi). Sinne vievä portti on jossain määrin säilynyt, restauroituna.


Portin sisäpuolella esitellään alkuperäistä linnaa...


pohjapiirroksin...


ja havainnepiirroksin.


Portti päälinnasta käsin.


Suurin säilynyt jäänne on konventtirakennuksen länsiseinä. Se on pitkään muodostanut taustan kesäisille näytelmä- ja musiikkiesityksille.





Kattamisen arvoiseksi on katsottu tämä fiktiivisen virolaishahmon mukaan nimetty "Villun kellari".






Eteläreunalla on myös tämä danskerin eli käymälätornin jäänne, kuvissa oikealla.



Viljandin museon pienoismallissa se on tummanpunaisena tiilirakenteena. Tältäkin osin paikka tuo mieleen Preussin ritarikuntalinnan, kuten Marienwerderin/Kwidzynin ja tietysti itsensä Marienburgin/Malborkin.


Linnamäeltä aukeaa komea näkymä Viljandinjärvelle ja myös syy siihen miksi näin pramea linna (joka saksaksi tunnetaan nimellä Fellin) tänne rakennettiin. Fellinin kautta kulki paitsi pohjoiseen Tallinnaan vievä maantie, myös siihen nähden poikittainen vesireitti mereltä Pärnusta Tarttoon ja aina Pihkovaan asti.


Linna tuhoutui Liivinmaan sodissa 1500-luvulla ja Ruotsin ja Puolan kamppailussa seuraavan vuosisadan alkupuolella. Kivet ja tiilet kierrätettiin muihin rakennushankkeisiin, mutta vaikuttavan syvät vallihaudat ovat edelleen jäljellä.


Muutakin nähtävää linnan alueella on, kuten tämä alunperin toisaalle Viljandimaassa rakennettu mutta tänne siirretty riippusilta...


laululava jossa rakennettiin lavasteita seuraavaan esitykseen...


sekä kartano, jonka maat ovat kuuluneet aikoinaan mm. Jacob "Laiska-Jaakko" de la Gardielle sekä Ungern-Sternbergin suvulle. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880 näytti kaipaavan remonttia.



Osansa rakennuksella vaikutti olleen myös Viron vapaustaistelussa.



Puistossa oli myös muistomerkit Viljandimaassa syntyneelle kenraali Laidonerille, juhlavuonna Viron värit kaulaliinana saanut...


neuvostomiehityksen aikana vankileirien saaristoon karkotetuille virolaisille...


mutta myös musiikille jolla puistossa on nykyisin huomattava rooli, tässä hiiukannel eli jouhikko.


Viljandin museosta sai ostaa linnan vaiheista kaksikielisen esityksen...


josta kävi ilmi että linnassa oli myös yksi Liivinmaan suurimpia varuskuntia sekä munkki- että maallikkoveljinä. Linnan komentajan eli komtuurin asemasta noustiin usein suoraan Liivinmaan maamestariksi.

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Viljandin museo

Pärnun ja Tarton puolivälissä sijaitseva Viljandi on vanha hansakaupunki, mutta nykyisellään varsin pieni taajama, maakuntansa Viljandimaan keskus toki. Museokin siellä on.


Näyttely alkoi alueen eläinkuntaa esittelevällä osiolla.


Hauella on virolaisella kansanperinteessä huomattava rooli "vesisutena". Tämä 122-senttinen ja 15-kiloinen vonkale pyydettiin Viljandinjärvsestä 1999 ja se on suurin harrastajan saama hauki (ammattikalastajilla lienee oma sarjansa.)


Eläimiä seurasi ihmisen esihistoria, löytöjä, hauskoja piirustuksia ja rekonstruktioita.



Rautakautinen linnavuori...


ja sen puolustaja.



 Keskiajan osuudessa...



huomattava rooli oli Viljandin ritarikuntalinnalla josta huomenna lisää.


Esineistö oli paljolti maalöytöjä, kuten meilläkin vastaavalta ajalta.





Keskajan huone kattoi uuden ajan alun Ruotsin ajan loppuun saakka. 1700- ja 1800-luvuilla elettiin osana Venäjän imperiumia.


Muun Etelä-Viron tavoin viljandi kuului Liivinmaan kuvernementtiin yhdessä Väinäjoen pohjoispuolisen Latvian kanssa. Pohjois-Viro muodosti Viron kuvernementin.


Kansankulttuuria edusti virolaisen riihituvan rekonstruktio. kansatieteilijät voivat tulkintani lytätä, mutta minulle jäi käsitys että talonpojat asuivat riihessä (rehetuba).



Viljandimaan kansanpukuja.


1800-luvun sälää...



ja yläkerrassa vielä lisää, 1900-luvun alkuun asti. Kansallinen herääminen, jännitteet toisaalta saksankielisten kanssa, toisaalta Venäjään päin.



Itsenäistyminen ja ensimmäinen tasavalta.


Toinen maailmansota.



Neuvostovuodet oli kuitattu filmeillä sekä pienoismalleilla neuvostomaataloudesta tai ainakin siitä miltä sen olisi kuulunut näyttää.




.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...