sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kerttulinmäen teloituspaikka

Kerttulin hirsipuumäestä on blogattu moniaalla, mutta on se aina käymisen paikka, ja jos arvaisi tunnustaa, itsekin taisin olla siellä nyt ensimmäistä kertaa, niin kauan kuin Turussa olenkin asunut.


Tuomiokirkon torni antanee osviittaa miten lähellä Turun vanhaa keskustaa ollaan. 




 Ylhäällä on koruton muistomerkki.


Neljän betonipilarin välissä on kivi, ja siinä kyltti...


...joka kertoo kaupungin teloituspaikan sijainneen Kerttulinmäellä keskiajalta 1700-luvun lopulle saakka. Myös pyövelin työsuhdeasunto sijaitsi lähellä, nykyisen Uudenmaankadun varrella.


Samalla mäellä on myös Kerttulin koulu, joka on ollut mm. Mauno Koiviston opinahjo (mitä koulu ei todellakaan ole unohtanut).


Mäeltä on hienot näkymät, mutta kun katsoo jalkoihinsa, ei enää niin hienolta näytäkään. Teloitukset olivat aikanaan hupia kansanjoukoille, mutta mäellä viihdytään ilman niitäkin.


Oletettavasti Kerttulinmäellä teloitetut useimmiten hirtettiin, ja ruumiit jätettiin roikkumaan peloitukseksi. Siihen paikka olikin otollinen, sieltä on näkymä sekä Uudeltamaalta että Hämeestä tuleville teille. Tämä oli yleinen käytäntö. Kerttulinmäen hirtetyistä en tunne kuvia, mutta esim. 30-vuotisen sodan taistelukuvissa näkyvien kaupunkien luona on aina hirsipuumäki teilipyörineen.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Keskiaikapäivät AD 2007 - ja nyt

Turun keskiaikamarkkinat alkavat tänään, ja lauantaina on Turun linnan oman keskiaikatapahtuman vuoro. Tässä fiilistelyä vuoden 2007 tapahtumasta, ehkäpä sieltä joku tunnistaa itsensä.











Turun linnan historian uusi perusnäyttely aukeaa yleisölle, ja linna on sen kunniaksi lauantaina auki klo 10-22.

Näyttelyn valmistumista voi seurata blogissa Turun linna uudistuu!

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Padisten kartano ja luostari

Aibolandin matkalla yövyttiin Padisen (tai Padisten) kartanohotellissa.


Heti sen takana olivat Padisten luostarin kolossaaliset rauniot. Sisterssiläisveljistö sai alueen haltuunsa jo 1220, mutta luostarin rakentaminen alkoi vasta 1300-luvun alussa. Munkkien hallussa paikka pysyi 1500-luvun Liivinmaan sotiin asti. Venäläisten ja ruotsalaisten taistelu Padisten hallinnasta päättyi jälkimmäisten voittoon.

Näkymä kartanosta päin.


Näkymä aivan vierestä kulkevalta Tallinna-Haapsalu-tieltä päin. Sitä sopii verrata...


...tähän kuvaan Aibolandin museon kuvakudoksesta.


Jyrinyön kapinassa 1343 virolaiset polttivat luostarin ja surmasivat 28 munkkia ja maallikkoveljeä. Rakentaminen jatkui kapinan kukistuttua, ja vaikka paljon on hävinnyt, on rakenteita melkoisesti jäljelläkin, osin katoksin suojattuina.






Torniin pääsi kiipeämään, ja samalla katsemaan holveja ylhäältä päin.




 Näkymä kartanoon päin, kuvaan pääsi myös museon Opel.


Näkymä luostarin sisäpihalle.


Takaisin alas ja tarkastelemaan hieman erillään olevaa rakennelmaa.


Ehkä jollekin Suomen historiansa lukeneelle on jo muistunut mieleen aika usein mainitut Padisten luostarin maaomaisuus ja kalastusoikeudet Uudellamaalla. Niiden muistoksi on Vantaan kaupunki käynyt kiinnittämässä laatan vuonna 2001.


Lopuksi hauska yksityiskohta seinämuurista. Olisiko käymälänistuin kierrätetty uuteen käyttöön jossakin korjausvaiheessa?


Kustaa II Aadolf antoi 1622 luostarin Rammin suvulle, joka asui siinä vuoden 1766 tulipaloon saakka. Nykyinen kartano on sen jälkeiseltä ajalta - ja jälleen Rammin suvulla, joka harjoittaa siinä hotelli- ja ravintolatoimintaa.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Hyvää juhannusta!


Juhannusruusumme leikattiin tänä keväänä, joten kukkaistervehdys on viime kesältä Gotlannista, ruusujen saarelta.

Kaponieeri ilmestyy sydänkesällä entistä harvemmin, mutta ehkäpä noin joka kolmas päivä saattaisi jotain tulla julki. Matkojen vuoksi kommentoinnin julkaisukin voi venyä, mutta kyllä se siitä.

Hyvää kesää kaikille!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Suuri Pohjan sota 2013 (3)

Tuokiokuvia kolmannesta pelikerrasta, vaihteeksi myös Kaarle XII:n  näkökulmasta.

Karoliinien koukkaus pohjoisten korpien kautta jatkui, ja ulottui jo lähes Moskovan porteille. Lewenhauptin armeija tosin tuhoutui reissussa, mikä aiheutti ruotsalaisarmeijoiden täydennysten "ostohinnan" kaksinkertaistumisen (toinen boksi Swedish attrition trackillä).


Turkkilaisetkin käväisivät pikaisesti rintamalla. Minkä yksi diplomatiaheitto toi, sen toinen vei. Olimme näemmä unohtaneet että pelistä pudotettu valtio on neljä vuotta eli kierrosta jäähyllä ennen kuin sitä voi taas mukaan vongata. Samoin oli jäänyt huomaamatta että ykköstä suurempaa varuskuntaa voi piirittää vain armeija, ei rykmentti.


Suomenlahdella nähtiin kerrassaan meritaistelu! Tanskan laivasto purjehti laatuunsa luottaen haastamaan ruotsalaiset. Näiden komentaja taktikoi raa'asti vetäyttämällä toisen osastonsa Tukholman suojiin ja jättämällä toiden vihollisen upotettavaksi. Laivastopariteetin horjuttua Britannia lähettäisi oman laivasto-osastona Ruotsin tueksi.


Norjassa jatkui kissa ja hiiri -leikki ruotsalaisten kukistaessa pieniä varuskuntia ja tanskalaisten valtaillessa niitä takaisin. Huolto on Norjan vuorilla kummallekin vaikeaa.


Katsaus Saksaan koalition näkökulmasta. Saksilaiset valtasivat Bremen-Verdenin (piilossa vasemmanpuoleisimpien harmaiden nappuloiden alla) ja Pommerin, mutta Wismar osoittautui liian kovaksi palaksi Hannoverin joukoille.


Peliä ehdittiin lähes loppuun asti, jonnekin vuoden 1718 tienoille, eikä Ruotsin voittoa tunnu uhkaavan mikään. Koalition vahvin jäsen Venäjä on tungettu ahtaalle, eivätkä Saksin operaatiot Pohjois-Saksassa paljon tilannetta heilauta.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Pähkinämäen rautakautinen hautaröykkiö

Kesäkaudella on hyvä kierrellä kotikontujensa muinaisjäänteitä, joista tietoa löytyy täältä. Turun Halisten merkittävimpiä kohteita on Pähkinämäen hautaröykkiö, joka sijaitsee Vanhan Ravattulantien varrella. Sille pääsee myös ohikulkevalta ulkoilupolulta, jonka varrelta tämä kuva:


Kun tarkemmin katsoo, näkee ensimäisen maasta törröttävän lankunpätkän. Hannunvaakunoita seuraamalla pääsee perille.


Kuusikon keskellä on kiviröykkiö...


...niukkoine tietoineen.


Kiviröykkiö on kohteelle kaikin puolin osuva määritelmä.


Paljon ei päälle päin näy, mutta Ella Kivikosken aikoinaan tekemien kaivausten tuloksista kertoo Kulttuuriympäristön rekisteriportaali seuraavaa:
Röykkiön kaksi erillistä miehen asehautaa kansainvaellusajalta sijoittuivat sen keskelle ja lounaisosaan. Löytöinä oli koruja, pinsetit, miekankatkelmia, keihäänkärkiä, veitsiä, luukamman osia sekä runsaasti palaneita luita. Röykkiön koillisreunalta löytyi viikinkiaikainen sekundäärihautaukseksi tai uhrilöydöiksi tulkitut miekan ponsi ja väistin.
Satakunta metriä etelään kerrotaan sijainneen toinenkin kansainvaellusajan hautaröykkiö. Se on kuitenkin tuhoutunut.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Paavo Nurmen kotona

Paavo Nurmen kotitalo Turun Jarrumiehenkatu 4:ssä on harvoin auki, mutta juoksijan syntymäpäivänä 13.6. se on, ja sehän oli viime torstaina. Näkymä kadulta.


Museoitu on vain Nurmien asunto, muu pihapiiri on toki edelleen asuttua. Seinän kulmassa olevasta laatasta sai vain vaivoin selville olennaisin: Paavo asui täällä 1903-32 (Paavo Nurmen synnyinkoti tämä ei siis ole, hän syntyi jo 1897).


Nurmen perheen "rivitalonpätkä" oli yhtiön halvimpia, koska se oli kauimpana portista ja lähimpänä käymälöitä, aivan talon päässä.


Paikalla oli Turku Touringin opas Tiina Gustafsson kertomassa elämästä 40 m² asunnossa. Alkuun se oli kokonaan 7-henkisen perheen käytössä, mutta isän kuoltua keittiö oli vuokrattava alivuokralaisille.


Elballa sijaitsevan Napoleonin huvilan tavoin museon esineistö ei suurimmalta osaltaan ole alkuperäisille omistajille kuulunutta, mutta nurkassa seisova gramofonikaappi (palkinto juoksukilpailuista) kylläkin on. Kuvassa myös pukkisänky jalkoineen kokoonpantuna.


Keittiön pöytä. Ikkuna antaa sisäpihalle päin.


Sekin jäi opastuksesta mieleeen, että talossa elettiin Paavon ja hänen harjoittelunsa ehdoilla. Kun juoksija meni iltalenkkinsä jälkeen nukkumaan, menivät muutkin. Ja kantoihan sisukas harjoittelu hedelmää: palkintorahoilla saatiin koko asunto taas käyttöön ja sinne sähkö ja vesikin.

Museona huoneisto on ollut vuodesta 1997 lähtien.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...