tiistai 31. maaliskuuta 2026

TKHM:n vuosijulkaisu (42-43) 1978-1979

Heljä Brusilan ja Nina Lepokorven artikkelissa Uutta tietoa Turun tuomiokirkon pohjoispuolen maanalaisista rakennusjäännöksistä kerrotaan 1976-77 suoritettujen kaivausten tuloksista. Tuolloin kaivettiin esiin kolme rakennusta, tuomiokapituli, piispantalo ja ympärysmuurin kellariksi nimetty rakennus. Kaksi ensmmäistä oli merkitty Olof Gangiuksen v. 1634 karttaan, viimeksi mainittua ei, mutta sen sijaan se antoi kaikkein runsaimmat löydöt, mm. viitteitä uunikaakeleiden (jollaisia löydettiin viimeksi Turun linnan vierestä) valmistuspaikasta. Rakennusten paikat on kadun nupukiveykseen merkitty mukulakiveyksellä.

Kaupunkiarkeologia jatkui Aki Pihlmanin ja Tapani Tuovisen artikkelissa Mätäjärven lounaisrannan vanhimman kulttuurikerrostuman ajoituksesta. Keramikka- ja nahkalöydöt, samoin kuin puinen patinus todistivat alueen asutetuksi vasta 1400-luvulla. Laajempi tutkimus Mätäjärvestä julkaistiin maakuntamuseon Raportteja osassa 16. 

Turun kaupungin historiallisen museon keskiaikaiset puuveistokset oli "hätäisesti tomutettu" ennen kuin pantiin esille päälinnan avautuessa yleisölle 1961. Päälinnan korkeampi huonelämpö ja kuivempi ilma aiheuttivat konservointitarvetta halkeilun ja liitupohjauksen irtoamisen vuoksi. Maria Merikanto luetteloi veistokset uudelleen vuonna 1976 ja seuraavana vuonna ne konservoitiin Jukka Mattilan toimesta Juha Stenbergin avustamana. Mattilan ja Merikannon Turun kaupungin historiallisen museon keskiaikaisten puuveistosten konservointiraportti kävi läpi kaikki museon 51 pyhäinkuvaa.

Helena Soiri-Snellmanin Kadotetty kaupunki kirjasi Turussa vuosina 1975-1979 puretut rakennukset. Museo dokumentoi kaikki puretut kohteet arkisto- ja kenttätutkimuksella, kaikki kohteet myös valokuvattiin. Materiaalin perusteella rakennuksista kirjoitettiin purkukertomukset. Pääasiassa oli purettu matalia puu- tai tiilitaloja, mm. Hämeenkatu 6:n tiilitalo, jossa mielenkiintoista kyllä oli kadun puolella ollut lautaverhoilu. Aninkaistenkatu 8:n purkamisen yhteydessä Turun kaupunki osti tontilla olleen Kingelinin huvimajan ja siirrätti sen nykyiselle paikalleen Sibeliusmuseon taakse.

Kuuluisin tuolloin purettu talo oli tietysti Hamburger Börs, jonka alasraastaminen alkoi joulukuussa 1976. Kannen kuva muuten esittää Börsin naistenhuoneen seinän sinkkipaneelia. Myös Yliopistonkatu 16:ssa sijainnut jugendkerrostalo sai purkutuomion, samoin niinkin uusi rakennus kuin Puutarhakatu 19 a:n 1937 valmistunut klassistis-funktionalistinen liike- ja asuintalo.

Eira Karppisen ja Eeva Mikolan artikkelia Missä lapsii leikkii on inspiroinut YK:n kansainvälisen lapsen vuoden 1979. Kirjoitus on enemmänkin ajankohtainen pamfletti, joka toteaa sen, että Engelin asemakaava jätti lapsille leikkitilaa talojen pihoilla, mutta 1900-luvun alkupuolella autoistuminen ja tihentynyt rakentaminen vei sitä. Lastenvuoden teema näkyi myös näyttelyissä ka kokoelmatyössä.

Vuosikertomuksen 1978 agendalla olivat Kalastajankatu 4:n rakennustyöt, Apteekkimuseon kahvila ja tulossa oleva Merenkulkumuseo. Lastenvaatejeräys toi lähes 800 kpl lastenvaatteita museon kokoelmiin. 1979 oli kaupungin 750-vuotisjuhlavuosi ja sen kunniaksi pidettiin tietysti näyttely. 

Kokoelmatilastoja:
1978  n. 2500 esinettä ja 5768 akeologista esinettä, viimeinen päänumero 18457
1979  n. 1300 esinettä, viimeinen päänumero 18579 

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...