Britit Suomenlahdella 1919 (2)

Harry Ferguson on kirjoittanut teoksensa Operaatio Kronstadt kahden brittiseikkailijan ympärille. Ensimmäinen näistä on Paul Dukes, Britannian salaisen palvelun MI6:n asiamies. Miehen toiminnasta vuoden 1919 ankeassa Petrogradissa ja matkoista Suomesta sinne ja takaisin kerrotaan dramaattisin takaumin, mikä tekee näistä muutenkin uskottavuuden rajamailla olevista käänteistä entistä sekavampia. Dukesin muistelmat suomennettiin tuoreeltaan jo 1923 nimellä Punaisen hämärän maa.

Toinen päähenkilö on samaiseen MI6:een värvätty brittiläinen meriupseeri Augustus Agar. Hän toi mukanaan Suomenlahdelle coastal motor boat (CMB)  -nimellä tunnettuja torpedoveneitä, joiden nopeus ja matala syväys antoi niille mahdollisuuden operoida jopa miinakentät ylittäen. Alunperin Agarin piti hakea Dukes pois Venäjältä tällaisella veneellä, mutta pian kävi ilmi että niillä voitiin myös osallistua Venäjällä riehuvaan sisällissotaan.

Näiden torpedoveneiden toimintaperiaate oli varsin erikoinen. Torpedo oli sijoitettu veneen perässä olevaan kouruun, kärki menosuuntaan. Se laukaistiin veteen taaksepäin, ja veneen kippari kurvasi veneensä pois edestä kun torpedo jatkoi matkaansa kohti maalia.

Yhinmäen linnakkeen noustua kapinaan kesäkuussa 1919 Agar (ilman esimiestensä lupaa) hyökkäsi Terijoelta käsin linnaketta tulittavan punalaivaston kimppuun ja upotti risteilijä Olegin. Menestys toi Agarille Viktorian ristin ja Itämerelle lisää rannikkomoottoriveneitä (Agarin operaatiossa käyttämä CMB4 on entisöitynä Duxfordissa).

Elokuun 18. päivänä toteutettiin seitsemän torpedoveneen voimin isku suoraan Kronstadtin sotasatamaan, Koivistolta toimineiden lentokoneiden häiritessä puolustusta ilmasta käsin. Hyökkäys oli menestys, taistelulaivoja Petropavlovsk ja Andrei Pervozvanny vahingoitettiin (tosin on kiistanalaista, osuttiinko ensiksi mainittuun ensinkään) ja sukellusveneiden tukialus Pamiat Azova upotettiin.

Voitolla oli hintansa. Kolme veneistä upotettiin, kahdeksan merimiestä sai surmansa ja yhdeksän jäi vangeiksi. Ketään jälkimmäisistä ei kuitenkaan teloitettu kostoksi, ihme kyllä, vaan kaikki vapautettiin vankienvaihdossa seuraavana vuonna. Hengissä selvinneet saivat myös palkkion, sillä Ylikankaan kirjassa esiteltiin minulle entistään tuntematon naval bountyn käsite. Vihollisen sotalaivan upottaneet saivat jaettavakseen summan, joka saatiin laskemalla 5 £ jokaista laivalla upotushetkellä ollutta merisotilasta kohden!

Operaatio Kronstadt kuvaa siis osin samoja tapahtumia kuin Mikko Ylikankaan Mainio pikku sota, joskin Ylikankaan kirja antoi huomattavasti professionaalimman vaikutelman. Tai ehkä Fergusonin sekavuus oli sekin ammatillista hämäämistä, onhan hänkin työskennellyt MI6:ssa, tuossa James Bondin kuuluisaksi tekemässä virastossa, jonka toiminta alkuaikoina oli tosin enemmän sukua Knallin ja sateenvarjon erikoisosaston toilailuille.