Turun yliopistossa järjestettiin 24.-25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka osuivat torstaille ja perjantaille, työpäiville siis, ja kun duunitkin täytyi hoitaa, jäi osallistuminen osaltani fragmentaariseksi. Tässä nyt kuitenkin muutama muistikuva, ja paikalla olleet bloggarit raportoinevat tarkemmin.
Tapahtuma alkoi paneelikeskustelulla tai talk showlla, jonka poikkitieteelliseen raatiin osallistui mm. musiikkitieteilijä ja geneetikko. Parhaiten mieleen jäi Kaarle Wirran huomautus omasta tutkimusaiheestaan, tervakomppanioista ja niiden voittojen päätymisestä Amsterdamiin. Tämä siitä syystä että esitellessämme taannoin Muutama sananen naisista -näyttelyn tähtiesine-ehdokkaita asiakasraadille kävi ilmi miten monet niistä oluvat ainakin mahdollisesti alankomaalaista alkuperää.
Seuraavan kerran ehdin paikalle vasta seuraavana päivänä, Sirkkalan kolmeen sessioon. Kuten seminaareissa usein, oli valittava aina kahdesta vaihtoehdosta ja ensimmäisellä itsestään selvä valinta oli "Kauppakomppaniat". Kaarlo Wirta oli valitettavasti sairastunut, mutta muina osallistujina olivat Katja Tikka ja Henri Hannula. Edellinen esitteli Ruotsin varhaisia (ja useimmiten epäonnistuneita) 1600-luvun kauppakomppaniahankkeita, joiden esikuvat otettiin Alankomaista. Totta puhuen niiden olemassalokin tuli itselleni uutena, sillä olin luullut Ruotsilla olleen vain se kuuluisa Itä-Intian komppania myöhemmin 1700-luvulla. Hannula käsitteli Alankomaiden diplomatiaa Itämerellä, ja hollantilaissukuja joiden käsiin ostot Ruotsin tervakompanialta Alankomaissa päätyivät.
"Retoriikkaa sanoin ja kuvin" alkoi Saara Penttisen esitelmällä väitöskirjansa aiheesta, virtuaalimatkailusta kuriositeettikokoelmien avulla, jonka olinkin kuullut museon omassa tilaisuudessa. Johannes Huhtisen aihe protestanttisesta kuvaohjelmasta ja Tommi Alhon esitys englantilaisen poikakoulun reformaatioajan latinan- ja kreikankielisestä runoudesta (vai oliko ne lauluja?) menivät hieman ohi horisonttini.
Tässä vaiheessa oli aika vaihtaa seminaarihuonetta ja osallistua sessioon "War history", jossa oli tilaisuus kuunnella livenä Olli Bäckströmiä, jonka kirjoista kaksi, Polttolunnaat ja Ihmeiden huone, löytyvät (luettuina) omastakin hyllystä. Jaakko Björklund puhui 1609-1617 käydystä ja Stolbovan rauhaan päättyneestä Inkerin sodasta sekä Jacob de la Gardien roolista "sotayrittäjänä" siinä. Tuo sotahan oli osin limittäinen sen Puolaa vastaan käydyn sodan kanssa, josta oli puhe täällä. A. Jorge Aguilera López puhui Barcelonan kaleeritelakan toiminnasta 1500-luvulla, Espanjan ja osmanien Turkin taistelun Välimeren herruudesta käydessä kiivaimmillaan. Lähelle tullut aihe, koska aivan taannoin tuli luettua Roger Crowleyn kirja Empires of the Sea tuosta samaisesta kamppailusta, jonka kulminaatiokohtia olivat Maltan piiritys (1565) ja Lepanton taistelu (1571). Barcelonan telakka oli nykyisen merimuseon paikalla, ja kävi ilmi että museossa on kopio Lepanton taistelun kristittyjen lippulaivasta.
Oma osallistumiseni loppui lounastaukoon, mutta tyytyväinen tähänkin saattoi olla. Somejuorun mukaan ajatus seminaarista oli syntynyt yökerho Dynamon (meille turkulaisille Dynkky) jonossa. Tapahtuman suosio yllätti järjestäjät niin että iltapäiväksi ajateltu tapahtuma venyikin sitten kaksipäiväiseksi. Toivottavasti jatkoa tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti