perjantai 6. helmikuuta 2015

Sherlock Holmesta suomeksi

Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tuotanto koostuu tunnetusti kaikkiaan 60 tarinasta, joista 56 on novelleja (julkaistuna viidessä kokoelmassa) ja 4 romaaneja - tämä kokonaisuus tunnetaan fanien joukossa nimellä kaanon. Kolmea ensimmäistä novellikokoelmaa on ollut saatavina suomennettuna varsin hyvin, mutta joka tapauksessa voidaan pitää kulttuuritekona sitä että kaikki viisi julkaistiin vuonna 2010 Tuomas Anhavan uudelleen suomentamina (ohessa). Uuden käännöksen ovat saaneet muutamat nimetkin, joten Kirjavasta nauhasta on tullut Täplikäs nauha jne. Kirjan lopussa on kommentaariosuus kuten pyhiin kirjoituksiin kuuluukin. Mukana on myös muutama apokryfiteksti, mielestäni suotta.

Romaaneista Baskervillen koira on tietysti tunnetuin ja helposti saatavissa. The Valley of Fear suomennettiin 2-osaisena nimellä Kauhun laakso heti ilmestymisvuonnaan 1915 - mutta ei sen koommin eli uutta suomennosta (eikä painosta ylipäätäänkään) ei ole ilmestynyt sataan vuoteen! Olisiko jo aika?

torstai 5. helmikuuta 2015

Tyttö kuninkaana

Turun linnassa avautuu tänään yleisölle näyttely Tyttökuningas - Made in Finland. Se kertoo Ruotsin kuningatar Kristiinasta kahdella tasolla. Ison linnantuvan näyttely lähestyy hallitsijaa historiallisten lähteiden ja aikakaudelta peräisin olevien (jopa hänelle kuuluneiden, Ruotsin museoista lainattujen) esineiden avulla. Luvassa on epookkinäyttely, jonka voi nähdä vaikkapa jatkona Heinolan kaupunginmuseon viimevuotiselle barokkiteemalle.

Keskiaikaisessa vierashuoneessa, Keskiaikaisessa kuninkaansalissa ja Nuorten herrain kamarissa rooliin pääsee fiktiivinen Kristiina, Mika Kaurismäen ohjaaman The Girl King -elokuvan päähenkilö. Esillä on runsaasti elokuvassa nähtäviä pukuja, asusteita ja rekvisiittaa. Elokuvaa kuvattiin Turun seudulla alkuvuodesta 2014 ja varsinkin Turun linnan sisätilat muuntuivat kahden kuukauden ajan moneen kohtaukseen, erityisesti esittämään Tukholman kuninkaallista Tre Kronor -linnaa. 

Kristiinaa esittää elokuvassa ruotsalainen Malin Buska, hänen isäänsä Kustaa II Aadolfia Samuli Edelmann, ja Kristiinan jälkeen valtaistuimelle noussutta Kaarle Kustaata François Arnaud. Viimeksi mainittu lienee monille tuttu roolistaan TV-sarja Borgioiden Cesare Borgiana.

Elokuva saa ensi-iltansa vasta syksyllä, mutta traileri esitettin eilisissä avajaisissa ja se on nähtävissä täällä. Näin vaikuttaisi näyttely mainostavan elokuvaa, mutta alun perin avajaisten ja ensi-illan oli tarkoitus olla samaan aikaan, ja puffauksen siis molemminpuolista. Tukholman kuninkaallisessa varuskamarissa (Livrustkammaren) päättyi aivan vastikään näyttely Maktspel, jossa esillä oli mm. Game of Thrones -sarjan pukuja ja "miekkavaltaistuin". Museonäyttelyiden tehtävä on popularisoida historiantutkimusta, mutta tuskin tarvinnee epäillä etteikö historiaan sijoittuvilla elokuvilla ja TV-sarjoilla olisi huomattavasti suurempi vaikutus siihen miten ihmiset menneisyyden mielikuvissaan "näkevät".

Kuvassa Skoklosterin linnasta näyttelyyn lainattu Kristiinan muotokuva, joka konservoitiin näyttelyä varten.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Tactics II


Nyt ollaan strategialautapelien varhaishistorian äärellä. Charles S. Roberts kehitti armeijan sotapelien pohjalta pelin Tactics ja julkaisi sen 1954. Vuonna 1958 julkaistiin kahdelle karttalevylle laajennettu Tactics II, ja uudet versiot pienin sääntömuutoksin vuosina 1961 ja 1973. Hankin viimeksimainitun käytettynä Noble Knight Gamesista vuoden 2012 pelinäyttelyä varten, mutta vasta nyt siihen tuli tarkemmin tutustuttua.

Säännöt ovat lyhyet, ja jo tässä vaiheessa avalonhillmäiseen tapaan porrastettuina (Basic - Advanced - Optional). Vastakkain eivät ole historialliset osapuolet, vaan sotaharjoitusten tapaan "siniset ja punaiset". Maasto vaihtelee, mutta armeijat ovat symmetriset, ja kuvaavat pelin syntyajankohdan suurvalta-armeijoita: mukana on jalkaväkeä (25), panssareita (6), maahanlasku- (2), maihinnousu- (2) ja vuoristojoukkoja (2), kaikki kooltaan divisioonia, lisäksi on 1 armeijaryhmän esikunta, 2 armeijan esikuntaa sekä 4 armeijakunnan esikuntaa.

Maastona on tasankoa, kaupunkeja, vuoristoa (vain vuoristojoukot saavat mennä) ja metsää (panssarit eivät saa mennä). Teitä pitkin pääsee 1/3 liikepisteellä per ruutu. Maihinnousujoukot voivat lähteä satamista ja mennä rannoille (beach), laskuvarjojoukot lähteä kaupungeista ja hypätä tasangolle. Itse kartta on suorastaan arkaaisen näköinen, onhan se ajalta ennen heksien keksimistä. Yhdestä ruudusta voi liikkua kaikkiin viereisiin kulmikkain olevat mukaan lukien eli lähteä voi 9:ään eri suuntaan.

Voittaa voi joko tuhoamalla kaikki vihollisen joukot tai valtaamalla kaikki tämän kaupungit. Yhdessä ruudussa voi olla vain yksi osasto. Vihollisen viereen tultaessa on pysähdyttävä ja hyökättävä, tuloksena on tuhoutumisia tai peräytymisiä.

Muutamia kuvia itse pelistä, tässä sinisten...


ja tässä punaisten pääkaupunki, joukot alkuryhmitysten mukaisesti.


Rintama kehittyy pian keskellä, vuorten ja metsän välissä, olevalle tasangolle. Kummankin puolen maihinlasku- ja maihinnousujoukot hakeutuvat kaupunkeihin/satamiin erikoisoperaatioitaan varten.


Kontaktin jälkeen kysymys on vain kulutustaistelusta, erikoisaselajien osana oli kahakointi kaltaistensa kanssa takamaaston rannikoilla.


Lähikuva taistelusta, jossa siniset rökittävät punaisen osaston 3:1. Punainen on maahanlaskuosaston ZOC:ssa (termiä ei tosin vielä tuolloin käytetty) ja tuhoutuu jos saa peräytymistuloksen (kuten kävikin).


Tapiot kasvoivat nopeasti molemmin puolin ja pian näytti jo näin väljältä. Punaiset ovat tehneet maihinnousu- ja -laskuoperaation ja tavoittelevat iskua sinisten pääkaupunkiin. Sinne ei koskaan päästy.


Pelin päättyessä ainoat hengissä olevat hyökkäyskykyiset taisteluosastot olivat kuvan neljä sinistä (käännetyt counterit merkitsevät valloitettuja punaisten kaupunkeja).


Esikunnilla on vain puolustusarvo. Niiden merkitys on suurempi käytettäessä optiota, joka lisää peliin taktiset ydinaseet. Kukin esikunta voi käyttää yhden ydiniskun: AK tuhoaa kaiken yhdestä heksistä, A ja AR neljästä neliönmuotoisesta heksiryhmästä. Mutkaton suhde "nukettamiseen" oli ajan henkeä tietysti. Sääntöjen lopussa oleva artikkeli taktiikasta ja strategiasta toteaa vain etteivät ydinaseet ole muuttaneet sodan periaatteita. Artikkelin oli laatinut Avalon Hillin "Technical Advisory Staff", johon kuului sellaisia toisen maailmansodan kuuluisuuksia kuin amiraali C. Wade McClusky (Midway), kenraali Anthony C. McAuliffe (Ardennit) ja eversti Donald L. Dickson (Guadalcanal).
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...