Perusnäyttelyssä yhdistyvät jännästi peräti museaalisen näköiset vitriinit ja runsas valikoima interaktiivisia härpäkkeitä joiden ääreen istuutua.
Museossa on myös kiitettävästi todella mukavan näköistä oleilutilaa, mm. tornissa...
johon ei ihan ylös asti kuitenkaan päässyt.
Aivan torini alapuolella ullakkokerroksessa oli pieni luentosalin tapainen...
ja merenkulkusimulaattori.
Yksityiskohtia: merimiesarkkukin kertoi tarinansa nappia painamalla.
Muistoja meriltä ja kaukomailta.
Osa puuhastelusta vaikutti vain lapsille suunnatulta, ainakin tämä purjekinnas oli aikuisen käteen liian pieni.
Merikoulusta valmistuneita. Ymmärtääkseni kaikkki kuvat olivat myös tietokoneruuduilla joista saa lisätietoa kuvan henkilöistä.
Mikä merimuseopa se olisi jossa ei laivatauluja olisi.
Kaljuunakuvat on aina hauskoja.
Meriteollisuudella on Raumalla pitkät perinteen, ja vahva asema edelleen.
Sitä en kuitenkaan usko että Kustaa Vaasa olisi perustanut Raumalle laivaveistämön 19 vuotta kuolemansa jälkeen. Eiköhän se kuitenkin ollut Juhana III?
Sukelluspukuja eri aikakausilta.
Nolosti rupesin henkilökunnalta tinkaamaan missä täällä Raumalla on se maailman vanhin sukelluspuku - mutta sehän on kuulkaa Raahessa! :-)
1 kommentti:
Minusta paras oli se puhuva sukeltaja. Siinä oli oikeanlaista taikaa. Missään ei lukenut ohjeita, mutta jos uteliaisuuttaan alkoi vääntää kampea, niin jopas alkoi tapahtua.
Lähetä kommentti