keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Sisilian kuninkaan viitta


Tämä Wienin keisarillisessa aarrekammiossa oleva tekstiili tunnetaan Sisilian kuninkaan Roger II:n kruunajaisviittana, mutta Roger kruunattiin jo 1130, ja viitta valmistettiin Palermon kuninkaallisissa työpajoissa (khizana) vasta 1133-34. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden kruunajaisissa sitä käytettiin myöhemmin useinkin, Sisilian kuninkaan Fredrik II:n tultua 1200-luvun alussa myös Saksan keisariksi ja viitan tultua osaksi keisarikunnan kruunajaisasua.

Silkin tuotanto oli tullut Sisiliaan arabien mukana 800-900-luvuilla, mutta saaren kankaat eivät yltäneet laadultaan aikakauden parhaisiin. Viitan kangas onkin bysanttilaista, peräisin ehkä  keskisen Kreikan Thebasta. Viitan kirjailun (mm. tuhansia helmiä) ovat kuitenkin tehneet kuninkaallisen työpajan muslimikäsityöläiset. Kuva-aiheena on palmuksi kuvatun elämänpuun molemmin puolin peilikuvina kamelin kimppuun käyvä leijona, molemmat vanhaa Persian ja Lähi-idän kuvastoa.

Elämänpuun katsotaan viittaavan Sisilian hedelmällisyyteen, ja kristillisessä kontekstissa se kuvaa myös voittoa kuolemasta sekä ikuista elämää. Leijonat olivat usein käytetty hallitsijan symboli, ja tässä ne kuvaavat Rogeria itseään, pohjoisafrikkalaisten kameleiden kuvatessa kristityn kuninkaan voittoa Pohjois-Afrikan arabeista jotka aiemmin olivat pitäneet Sisiliaa hallussaan. Leijonaan kirjailtujen ruusujen katsotaan myös muodostavan leijonan tähtikuvion. Viitan alareunaa kiertävä, kuufalaista tyyliä oleva arabiankielinen kirjoitus kertoo tekstiilin valmistuspaikan ja ajan, vuosi 528 jälkeen Hidžran (1133-34 jKr.).

Normannikuninkaiden aika oli Sisilian loistokautta, ja viitta sen hienoimpia saavutuksia arkkitehtuurin ohella. Niinpä se on päässyt moniin julkaisuihin kuvaamaan Sisilian tai Välimeren alueen historiaa, keskiaikaista taidetta, islamilaista taidetta tai mitä milloinkin. Siksi olikin elämys päästä näkemään se vakiopaikallaan Wienissä, josta sitä ei viime kesänä ollut lainattu edes British Museumin samanaikaiseen näyttelyyn Sicily: culture and conquest. Näyttelyjulkaisuun se oli päässyt, itseoikeutetusti.

Dirk Booms & Peter Higgs: Sicily: culture and conquest, British Museum 2016
 

3 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

Häikäisevän upea! Kyllä nämä sinun juttusi saavat nyt kipinän lähteä jossain vaiheessa Wieniin. Ja etenkin tuonne aarrekammioon. Minkä hintaiset liput mahtoivat olla?

Kari Hintsala kirjoitti...

Aarrekammio on osa taidehistorian museota, ja yhteislippu sen kaikkiin kohteisiin maksoi 20 €. ICOM:n kortti kelpuutettiin myös.

Nimetön kirjoitti...

Hienoa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...