Turkulaisten jäälläkävelyvimma sen kuin jatkuu, ja me suuntasimme Aurajoen rantaan tänään täällä Halisissa, Virnamäen kumpujen, kurgaaneiksikin sanottujen, takana.
Tässä paikassa tavataan kesäisin mennä uimaan, tai siis perheen uimataitoiset menevät.
Ja niin sitä lähdettiin yläjuoksulle päin. Mopollakin oli jäällä käyty pyörähtämässä.
Joen länsirannalla kulkee polku aivan vedenrajassa, mainio onkipaikka kesäisin.
Paljon ei ole maassa lunta, mutta seudun hurjimmassa pulkkamäessä lasketeltiin aina Aurajoen jäälle asti.
Ja sitten oltiinkin jo Kuralan sillalla.
Kanootteja varten tehdystä aukosta ei tehnyt mieli ryömiä, joten kiersimme rannan kautta.
Osmankäämit siementämässä. Tupsuja näkyikin pitkin jäätä.
Vähän väliä kuului jään kumahtelua, liekö liittynyt näihin poikittain jokeen nähden syntyneisiin n. 1 cm railoihin.
Kaarinan Auranlaakson asutusta. Jäälle oli näillä tienoin aurattu reilun metrin levyinen rata, kenties luistelua varten, mutta saanut jo ohuen lumipeitteen.
Jokin osmankäämin tavoin vesirajassa viihtyvä heinäntapainen talventörröttäjä.
Vielä ennen ohikulkutien siltoja oli länsirannalla tämä komea kuusikko.
Siltojen ali voisi jatkaa vielä vaikkapa Vanhalinnan linnavuoren jylhiin maisemiin...
mutta me nousimme rannalle ja ostoksille Ravattulan Cittariin, jota itse tapaan edelleen sanoa Ravattulan Anttilaksi, mutta alunperin se oli Suomen ensimmäinen Heps-tavaratalo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti