Johan Jacob Reinbergin juhlavuosi kääntyy loppuaan kohden, luennot pääkirjastossakin ovat päättyneet, ja keskustan alueelle kesäksi pystytetyt valokuvasuurennokset ovat jo poissa, joten kierretään ne nyt yhden kesäisen päivän mittaan, ja aloitetaan aivan Aurajoen suusta, Telakkarannan asuinalueen rannasta.
Seuraava oli förin kohdalla. Kakolan keskusvankila oli peittynyt puiden ja rakennusten taakse.
Sitten vain förillä yli, ja ylös Kakolanmäelle. Reinbergin kuvaamasta näkymästä ei nähnyt täällä vilaustakaan.
Alas taas, ja Myllysillan yli toiselle rannalle. Ennen siltaa tässä oli ylinen föri, jonka näemme Reinbergin kuvassa.
Sitten taas kiipeämään, ylös Samppalinnanmäelle. Reinberg joutui sentään kantamaan paljon painavampia kuvausvälineitä, vai olikohan hänellä joku apunaan? Näkymä oli täälläkin puiden peitossa. Reinbergin ajan paljaat kalliot muutettiin myöhemmin puistoiksi kuskaamalla niille valtavat määrät maata.
Sittemmin museoiduissa Luostarinmäen taloissa asuttiin vielä täyttä päätä Reinbergin aikana.
Näkymä joelle Vartiovuorelta, tässä kohde sentään vähän näkyy puiden välistä.
Alas rinnettä ja Auransillalle. Silta on Turun vanhin, mutta Reinberg kuvasi näkymän sen vielä vanhemman version päältä.
Sillan yli kaupungintalon tai olikohan jo ns. rahatoimikamarin edustalle, josta näkymä Samppalinnan mäen ja silloisen ylisen höyrylaivasataman suuntaan. Saaristolaivat ovat sitten Reinbergin ajan korvautuneet ravintolalaivoilla.
Pitkin Aurakatua torin kulmalle, jossa Reinbergin kuvassa näkyi turkulaisten niin ikävöimä hotelli Phoenixin talo.
Muutama kortteli kävelyä rautatieasemalla, jossa Reinbergin kuva esitti sen varhaisempaa versiota.
Tässä vaiheessa flaneur hieman lintsasi ja hurautti bussilla Turun linna luokse. Täällä "kaikki päivässä" -projekti vaarantui koska puisto oli suljettu festarirakentamisen ajaksi, mutta hartaasti maanittelemalla sain luvan livahtaa kuvan ottamaan.
Takaisin keskustaan ja Vähätorille. Reinberg kuvasi toki myös tämän klassisen postikorttinäkymän.
Tuomiokirkkosillan kulman kuvassa näkyivät Gylichin pylväikkö, Katedralskolan ja Vartiovuoren tähtitorni, kaikki nämä jäljellä, mutta kesän vehreydessä lehtien peittäminä.
Ja vihdoin viimeinen kuva, näkymä tuomiokirkolle tällä kertaa yläjuoksun suunnasta. Joku oli jo ehtinyt tussata kylttiin ilmeisesti rakkaudenosoituksen Turulle.
Lopuksi vielä Citynomadin kartta, jonka avulla nä kaikki tuli etsittyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti