siipirakennuksessa.
Viitoitus sinänsä oli selkeä...
mutta perillä möhlittiin silti. Sisälle EI mennä tästä ovesta, siitä tullaan ulos.
Sisään ja lippukassalle mennään kauempaa sisäpihalta. Meidät ohjattiin lipunostoon sisäkautta mentyämme tuosta väärästä ovesta.
Museon kokoelmien merkillisistä vaiheista jatko-osassa, nyt vain muutamia kuvia. Muinaisesta Egyptistä on tänne pohjoiseen saatu lapsen sekä savikartiossa olevan iibislinnun muumiot.
Pääosa näyttelystä koostuu kuitenkin antiikin ajan veistosten kipsikopioista, sijoitettuna huoneisiin, jotka on maalattu Pompeijista saatujen mallien ja värien mukaan.
Taidehistoriansa lukenut bongasi noista varmasti jo monta tuttua. Kopiot ovat 1800-luvun jälkipuoliskolta, niiden valmistuksen vaiheita ja työvälineitä esiteltiin vitriinissä.
Omassa huoneessaan on ikonikokoelma, toisen maailmansodan jälkeen kerätty.
Mutta vielä hetkeksi kipsin pariin. Tietysti museossa oli tuo barokkitaiteen luonut antiikin kirous, Laokoon...
ja kurkistelipa se vielä ikkunastakin.
2 kommenttia:
Mahtava paikka! (Vaikka sisäänpääsy ei näemmä ollutkaan niin vaivatonta :P ) Siellähän noita klassikkoveistoksia näkyy olevan kopio jos toinenkin. Onko tuo museo kuinka suuri? Meillä on yliopiston tiedemuseo ja luontomuseo, mutta ei taidemuseota, vaikka jokaisen rakennuksen seinille on ripoteltu taidetta.
Kylläpä se tuossa melkein oli, ja syy selviää huomenna. Kuvataidetta on ilmeisesti muualla päärakennuksessa, varsinaisen museo-osan ulkopuolella, jos olen oikein ymmärtänyt.
Lähetä kommentti