Kannessa kuva Koroisten rististä, ja sisältönä kaksi artikkelia, ensimmäisenä C.J. Gardbergin Turun keskiaikainen asemakaava. Keskiaikaista Turkua oli yritetty hahmotella ennenkin, mutta Gardberg otti lähtökohdaksi Olof Gangiuksen kartan vuodelta 1634, johon hän lisäsi tonttijaon Daniel Gadolinin kartasta vuosilta 1754-56. Tästä hän lähti takautuvasti kohti kaupungin syntyä kuorimalla asiakirjalähteisiin perustuen uudempia kerroksia pois kartalta.
Ensinnäkin kävi ilmi tonttien jakautuminen (vero)vapaisiin ja epävapaisiin. Jälkimmäiset olivat kaupungin reunoilla, ja edustivat reformaation jälkeistä kerrostumaa. Aninkaisten puoli joen takana oli asutettu vasta sillan tultua 1400-luvun taitteessa. Myös Mätäjärven kortteli oli myöhempää perua. Lopulta jäljelle jäi kirkon ympärillä oleva alue ja toisaalta raatihuoneentorin (nyk. Vanha suurtori) ympärille keskittyneet korttelit. Rajana näiden kahden kaupunginosan välissä oli Krooppina tunnettu oja.
Kirkon ympärillä olevan alueen Gardberg määritteli vanhimmaksi ajoittaen sen 1200-luvun lopulle, ja siellä oli tuomiokirkon itäpuolella ollut myös aluetta palvellut tori. Todiste torista oli tuomiokirkon itäpäässä ollut Pyhän Kristofferin ulkoalttari, joka oli ollut torilta nähtävissä, mutta joka tuomiokirkon muurin rakentamisen jälkeen siirrettiin länsipäähän. Raatihuoneelta joelle ulottuva tori poikkikatuineen oli suunnittelun tulosta, ja ajoittui 1300-luvun alkuun, todennäköisesti Ragwald II:n aikaan Turun piispana 1309-1321. Miten hyvin ajatus sopiikaan yhteen tämän kanssa! Juhani Rinteen ajatuksen Turun perustamisesta nykyiselle paikalleen 1229 Gardberg hylkäsi.
Turun parissa jatkoi toinenkin artikkeli, Carl Ludvig Engelin Turun asemakaava, kirjoittajana Henrik Lilius. Edeltänyt klassismin asemakaavataide oli suosinut korkeaa ja kapeaa katunäkymää, empiren asemakaava taas leveää ja matalaa, ts. paloturvallisuuden vuoksi kadut rakennettiin leveiksi, eivätkä puutalot saaneet olla yhtä kerrosta korkeampia.
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1967 Turun linnassa oli näyttely, joka ulottui ympäri päälinnan aina isoon linnantupaan asti - mahtoiko vastaavaa ollakaan ennen 1993 Kolme kuningasta Turun linnassa -näyttelyä? Näyttely oli esillä vain 19 päivää syyskuussa, mutta saavutti suuren suosion, ehkä jo maksuttomuutensakin vuoksi.
Wäinö Aaltosen museo valmistui, ja avautui yleisölle Turun päivänä 17.9.1967.
Kokoelmatilastoja:
1967 n. 2500 esinettä, viimeinen päänumero 16754
1968 n. 920 esinettä, viimeinen päänumero 16871
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti