Kannessa komeilee Turun linnan länsipääty, ja sisältö koostuukin yhdestä ainoasta artikkelista, C.J. Gardbergin kirjoittamasta, ja nimeltään Turun linnan vanhin rakennuskanta ja sen kulttuurihistoriallinen tausta. Pohjana oli Iikka Kronqvistin postuumisti julkaistu Turun linna keskiaikana (1946), jossa esitettyjä näkemyksiä Gardbergilla oli sodan jälkeisen restauroinnin aikana tehtyjen tutkimusten perusteella täydentää.
Artikkelin alussa käydään kuvin ja piirroksi läpi päälinnan vanhimman osan rakennushistoriaa, varsinkin paremmin säilyneen länsipäädyn osalta. Yleisölle näistä on avoin vain länsitornin alakerran porttikäytävä, joka tunnetaan nimellä Verraton - Makalös. Verrattoman päällä oleva, rahastokamarina tunnettu tila on näyttelyrakennevarastona, onhan kulman takana vaihtuvien näyttelyiden tilana palvellut iso linnantupa, jonne pääsee luhtikäytävän kautta. Tornin vieressä, pohjoissiiven länsipäässä on puolestaan toinen linnan kahdesta ensimmäisestä rakennuksesta. Kaksikerroksisen tilan maalattiainen alakerta tunnetaan "ensimmäisenä asuinhuoneena". Toinen rakennus sijaitsi koilliskulmassa, mutta se on jäänyt enemmän myöhemmän rakentamisen jalkoihin.
Asiakirjoja linnan alkuvaiheista ei ole säilynyt, onpa vain maininnat vuodelta 1280 Suomen prefekti Carolus Gustavista, ja 1284 Suomen herttua Bengtistä, joihin linnan synnyn voisi yhdistää. Rakennusteknisesti länsitorni vertautuu muutamiin Ahvenanmaan kirkkojen torneihin (muurin sisällä kulkevat portaat ym.) ja molempien esikuvat tulevat Gotlannista, Visbyn kirkoista ja kaupunginmuurista. Itämeren alueen arkkitehtuurin esikuvat taas tulevat Reininmaalta, ja voipa ne Gardbergin mielestä johtaa vaikka Ranskan Välimeren rannikon Aigues-Mortesin suorakulmaiseen ristiretkeläislinnoitukseen. Viime kädessä esikuva oli roomalainen leirikastelli.
Gardbergin tulkinta linnan rakennushistoriasta lienee edelleen validi. Valtionarkeologin syntymästä tulee marraskuusta 100 vuotta, ehkäpä häntä muistetaan virallisestikin. Ainakin Turun linnan historiaan hän olennaisesti kuuluu.
Toimintakertomuksista käy ilmi vuoden 1965 kohokohdan olleen Puolan kansantasavallasta saatu Katariina Jagellonicaa esittelevä näyttely, jossa vierailivat sekä Suomen että Puolan valtionpäämiehet. Vierailun yhteydessä museo sai lahjaksi Sigismundia esittävän pienoisveistoksen, joka edelleen on esillä Kuningattaren kamarissa linnan juhlakerroksessa.
Kokoelmatilastoja:1965 n. 640 esinettä + Kanervon veljesten talon sisustus, viimeinen päänumero 16542
1966 n. 2100 esinettä, viimeinen päänumero 16595
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti