Paikoillaankin kasvavat puut oli pantu kuriin ja järjestykseen.
Mutta järjestyspä onkin näennäistä. Suurin osa puistoa koostuu tällaisista puuristikoin rajatuista kuutioista...
...vaan kun sisään kurkistaa, on siellä villinä rehottava viidakko, josta voisi kuvitella löytävänsä vaikka työnsä ääreen uupuneen ancien regimen aikaisen puutarhurin vaalenneet luut.
"Suuri akseli" palatsilta ristinmuotoiselle "suurelle kanavalle". Klassinen musiikki raikasi kaiuttimista ja melkoinen Barry Lyndon -leffan tunnelma siitä tulikin.
Suihkulähteitä on runsaasti, niistä suurimpia tämä, jossa Apollon äitiä Letoa kiusanneet talonpojat ovat muuttumassa sammakoiksi.
Ja tässä itse Apollo. jostain syystä tästäkään suihkulähteestä ei suihkunnut vettä.
Muualla suihkusi senkin edestä, tässä "kolmen suihkulähteen lehto".
"Laulavia" suihkulähteitä oli useampikin.
Apollon kylpylä...
...ja pylväikkönä tunnettu, noh, pylväikkö.
Puisto on valtava, eikä kaikkea ehtinyt millään kiertää, sillä olimme vielä menossa Trianoniin. Sinne olisi päässyt tällaisella junalla, mutta hyvin ehti kävellenkin.
1 kommentti:
Laulavat suihkulähteet! :D En ole moisista kuullutkaan.
Lähetä kommentti