Jalkaväkimuseo

Yksi aselajimuseoistamme, Jalkaväkimuseo, sijaitsee vanhalla kasarmilla Mikkelissä.

Kun oli ensin saatu alustava esitys museon tehtävästä ja toiminnasta kaikki Mannerheim-ristin ritarit esittelevässä ritarisalissa...

alkoi erinomainen opastus halki sotahistorian, alkaen vuoden 1918 veljessodasta.

Kirjoista tuttu punaisten rakentama Varkauden tykki oli täällä, en ollut ajatellut että se on todella jäljellä.

Konekivääriä kutsuttiin tuolloin vielä kuularuiskuksi.

Talvisota 1939-40. T-26:n moottori pärähti käyntiin kun kävijä tuli sen lähelle.

Summan taistelijoiden kuuluisuutta saanut kypärä.

Jatkosodan tulitoimintaaa ja juoksuhautoja korsuineen.

Venäläistankkien kohtalo Kannaksen torjuntataisteluja 1944 kuvaavassa dioraamassa toi mieleen Ukrainan 2022. Tässä kuten muissakin dioraamoissa oli valoja ja ääniä.

Lapin sota.

Museo käsitti myös toisen rakennuksen, sen näyttely käsitti historiaa ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.

 Porrassalmen taistelu 1789 oli paikallista sotahistoriaa, se käytiin nykyisen Mikkelin alueella.

Yksi autonomian ajan tarkk'ampujapataljoonista sijaitsi Mikkelissä.

Lisäksi näyttelykäsitteli mm. suojeluskuntia...

suomalaista SS-pataljoonaa...

sotilaskotitoimintaa...

ja YK-joukkoja.

Paljon oli siis nähtävää ja opastus asiantunteva. Pihalla oli vielä komsomolets-vetovaunu pst-tykkiä hinaamassa.

.

Päämajamuseo

Suomena armeijan päämaja toi Mikkelissä vuosina 1939-40 ja 1941-44. Päämajamuseo juontaa juurensa vuoteen 1974, jolloin Mannerheimin työhuone avautui yleisölle. Sittemmin museo on useampaan otteeseen laajentunut ja toimii yhdessä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Suomen sodan ajan johto.

Päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston karttahuone toi mieleen Lontoon vastaavan, josta tosin johdettiin sotatoimia ympäri maailman, täällä vain Suomen itärajalla.

Johtamisessa viestiaselajilla on keskeinen tehtävä. Päämajan tietoliikennettä palveli viestikeskus Lokki läheisen Naisvuoren uumenissa. 

Salakirjoitus oli viestinnässä välttämätöntä.

Kaikkein pyhin näyttelyssä on toki marsalkka Mannerheimin työhuone.

En nyt rohkene sanoa että tämä oli toiseksi pyhin, mutta...

.

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Muisti toimii samassa entisessä koulurakennuksessa kuin aikoinaan Suomen armeijan päämaja ja nykyään Päämajamuseo. Näyttelyt limittyvät toisiinsa, mutta tässä postauksessa vain Muistin näyttelystä.

Vierailun aluksi toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen esitteli Muistin toimintaideaa ja syntyvaiheita. Keskus avautui yleisölle vuoden 2021 kesällä.

Koska Muisti on pääosin virtuaalinen elämys, eivät valokuvat tee sille oikeutta, mutta muutama kuva tähän kuitenkin.

Tarinoitaan kertoivat elävöitettynä suomalaiset piiasta presidenttiin, niin sotilaat kuin siviilit, kuten Muistin idea on.

Taisteluihin olisi saanut tuntumaa VR-laseilla, mutta itsellä on niistä sen verran pyörryttäviä kokemuksia että jätin muille.

Toisen maailmansodan väestötappiot havainnollistettuina. Neuvostoliitto ja Kiina johtavat kirkkaasti.

 

Kosketusnäytöt olivat suuria ja helppokäyttöisiä.

Aivan esineetön ei Muistinkaan näyttely ollut. Puvut ovat lainassa muista museoista, omia kokoelmia ei keskuksella ole.

Evakkokuorma ja -kertomuksia.

Evakkoon joutuivat kanatkin.

Sanapilvi kenttäpostissa kulloisinakin sotavuosina eniten puhuttaneista asioista. Kenttäpostia kuljetettiin kerrassaan miljardi lähetystä.

Sotaa kuvina.

Sodasta rauhaan.

Pömpeleissä saattoi syventyä eri aiheisiin sodanjälkeisessä maailmassa.

Näyttelyn loppuunhan pitää keksiä aina jotain hauskaa. Muistissa sai kuvauttaa pärstänsä muiden kävijöiden joukkoon.

.