keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Messukylässä kaatunut opiskelija

Turun museokeskuksen kokoelmista löytyy myös tämä pahvinen rasia, jossa on kolme patruunasidettä (kutsutaan myös patruunakammaksi), jokaisessa viisi patruunaa.


Rasian taakse on kirjattu patruunoiden kantaja ja hänen kohtalonsa. Helge Lasseniuksen kerrotaan kuuluneen Vöyrin sotakoulun 7. komppaniaan.


Teksti kertoo edelleen Lasseniuksen haavoittuneen Messukylän taistelussa 24. maaliskuuta, ja menehtyneen seuraavana päivänä. Hänestä tuli yksi n. 150:stä mainitussa taistelussa kaatuneesta valkoisesta. Siten hänet on listattu myös Suomen sotasurmat 1914-1922 -sivuston menehtyneisiin. Tietokanta kertoo Helge Ragnar Lasseniuksen syntyneen 23. lokakuuta 1895. Vaasalainen filosofian ylioppilas oli siis 22-vuotias kuollessaan.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Punakaartilaisen jäsenkortti

Turun museokeskuksen ns. vapaussodan muistojen erikoiskokoelmaan kuuluu myös jonkin verran punaiseen osapuoleen liittyvää aineistoa. Sellainen on tämä taiteilija Ragnar Ungernin lahjoittama punakaartilaisen jäsenkortti, joka kerrotaan takavarikoidun haltijaltaan efter butikplundringarna i Åbo, mikä viitannee joulukuussa 1917 tapahtuneisiin Turun mellakoihin.



Kortti kertoo Theodor Rindellin olleen Turun I rykmentin II pataljoonan II komppanian jäsen no 59. Kortin toisella puolen on sama teksti venäjäksi.


Rindell oli siis yksi n. 50 mellakoiden jälkeen pidätetyistä. Sisällissodasta Rindell selvisi hengissä, sillä löydämme hänet Valtiorikosylioikeuden akteista vankeustuomion saaneena. Valtiorikosoikeuden kuulusteluissa syytetty myönsi osallisuutensa myös ns. Turun voimellakoihin aikaisemmin kesällä 1917. Muuta raskauttavaa ei kuulusteluissa sitten löytynytkään, itse sotaan osallistumista lukuun ottamatta, mutta hänet katsottiin "punakaartiin yllyttäjäksi", mikä riitti 1.11.1894 syntyneen ruskolaisen metallialan tehtaantyömiehen tuomitsemiseen 10 vuodeksi kuritushuoneeeseen ja sen päälle menettämään kansalaisluottamuskensa 12 vuodeksi. Hänet löytää myös niiden punavankien listalta joita vuoden 1920 armahdus ei koskenut, siinä tuomioksi on tosin merkitty 8/10 vuotta.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Livrustkammaren 2010


Kuten jo mainittiin, Tukholman Kuninkaallisen varuskamarin perusnäyttely on uusinnan alla. Tässä retroiluna hämäriä kuvia vuodelta 2010. Museon kokoelmat käsittävät Ruotsin kuninkaiden aseita, vermeitä, vaunuja ym. Kustaa Vaasan ajoista eteeenpäin.














Turun museokeskukselle ja sen edeltäjille Livrustkammaren on ollut jo vuosikymmeniä yhteistyökumppani, johon on turvauduttu kun on tarvittu esineistöä kertomaan Turun linnan vaiheista Vaasa-ajalla. Tuon yhteistyön huipentuma oli 1993 esillä ollut, ympäri päälinnaa levittäytynyt, ja suuren yleisösuosion saavuttanut näyttely Kolme kuningasta Turun linnassa. Nuo kuninkaat olivat Kustaa Vaasa, Eerik XIV ja Juhana III. Vielä näyttelyn jälkeenkin meillä oli pitkään lainassa Juhana III:n hevoshaarniska silloisessa lasten ritarisalissa, nykyisessä työpajassa esilinnan eteläsiivessä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...