tiistai 7. marraskuuta 2017

Kultaa vai ei?

Viime viikolla sattui museon vanhoja luetteloimattomia kokoelmia läpikäydessä käteen esine jota ensin pidin messinkisenä pellinpalana, tosin niin mielenkiintoisena että se piti somessa jakaa:


Kokoelmatutkijalle jos kelle on verkostoitumisesta hyötyä, ja niinpä linjoilla olleiden numismaatikoiden ja muiden asiantuntijoiden kommentit johtivat oitis oikeille jäljille. Kyseessä oli Edo-kauden japanilainen metalliraha, alunperin yhden ryōn verran kultaa sisältänyt ns. koban.

Mutta oli myös esitetty epäily kolikon aitoudesta. Numismaattisiin käytäntöihin kuuluu kolikoiden punnitseminen. Kansallismuseon rahakammion amanuessi Jani Oravisjärvi kertoi Antellin kokoelmaan kuuluvan verrokin painavan 11,27 grammaa, ja kävi ilmi, että tämä meidän painoi gramman sadasosien tarkkuudella saman verran.


Mutta oliko se kultaa? Monelle tulee mieleen nyt koulun fysiikankirjan Arkhimedes, Syrakusan kuninkaan kultakruunu ja kylpyamme. Mutta veden kanssa ei tarvitse lotrata, sillä museon käytössä on nykyään alkuaineanalysaattori. Konservaattori Maarit Hirvilammi kaivoi laitteen läppäreineen esille...


sitten vain kolikko alustalle (itse laite on pistoolimallinen, mutta pienempien esineiden analysointia varten sen voi kiinnittää tähän telineeseen)...


ja kansi päälle.


Maarit teki mittauksen kolmesta pisteestä, joista lasketttiin keskiarvo. Se osoitti kultapitoisuudeksi n. 56 % ja hopeapitoisuudeksi n. 39 %. Loput alkuaineet olivat tinaa, kuparia, rautaa, piitä jne. Laitteella voi mitata myös kullan karaattimäärän, näillä prosenteilla karaateiksi tuli 14. Datan saa ulos excel-taulukkona, ja myös grafiikkana:


Kun kobanit otettiin käyttöön, oli niiden kultapitoisuus 86 %. Vaan harvoinkos metallirahojen jalometallipitoisuutta aletaan rahaalyövän hallinnon taholta vesittämän, niin tässäkin tapauksessa. Mittojen ja leimojen perusteella raha ajoittui myöhemmäksi kuin ensin luulimme, 1800-luvun puoliväliin, ns. Tenpō-kaudelle (1837-58), juuri ennen Japanin avautumista ja Meiji-restauraatiota, jolloin rahayksiköksi tuli nykyinen jeni.


2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Tosi hienoa että teitillä on tuommoinen laite. Lähetänkin rautakautta wanhemmat löydöt teille heskinskin sijasta.

Kari Hintsala kirjoitti...

Sikäli kuin ymmärsin, ei varsinaista palvelunmyyntiä ulkopuolisille ole vielä aloitettu. Vasta itsekin opetellaan tätä käyttämään. :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...