Kalmin tammi ja akatemian puutarha

 Aurajokirannassa, Sibelius-museon takana kasvaa tämä muhkea tammi.

Kyltti juurella kertoo sen olevan mahdollisesti Pehr Kalmin itsensä istuttama.

Tammi säästyi Turun palossa 1827, mutta muu osa paikalla ollutta Turun akatemian puutarhaa tuhoutui. Sen muistoksi valmistui 2012  Jan-Erik Andersonin ympärsitötaideteos Pehr Kalm Revival johon on istutettu mm. Kalmin mukaan (latinaksi) nimettyjä kasveja.

Puutarhan alue on jäänyt kirjaimellisesti betonin alle, mutta tarkemmin katsoen siinäkin voi havaita luonnon muotoja, onhan Sibelius-museon seinään ikuistunut valumuotteina olleiden lautojen pinta.

Museo on yksi betonibrutalismin hienoimpia kohteita Suomessa, joten sinne sopii kienosti syyskuussa avautunut (ja 7.1.2024 jatkuvat näyttely Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa.

Museon takana on myös jotain vähemmän brutaalia, ns. Kingelinin huvimaja, alunperin Aninkaistenkadun varrella sijainnut, mutta 1970-luvulla tänne siirretty.

Huvimaja oli aikoinaan Turun maakuntamuseon kohde, ja auki pääsymaksua vastaan kesäisin.

Paraisten Vanha Malmi

Paraisten kirkon eteläpuolella sijaitsee puutaloalue, joka tunnetaan Vanhana Malmina. Tässä kuvia kesältä 2023.

Keltaisessa talossa vasemmalla on opastaulu alueesta, ja myös laatta sen muistoksi että J.L. Runeberg asusti siinä aikoinaan. Juuri Paraisilla J.L. tapasi Fredrikansa.

Finnberginkadun näkymiä. Paraisilla syntynyt G.W. Finnberg oli 1800-luvun alun Suomen taiteen merkittävä hahmo.

Tästä olisi voinut kääntyä Fleminginkujalle... (Suomen historia on täynnä Flemingejä, joten en lähde arvailemaan keneen heistä nimi viittaisi, Paraisilla oleva Kuitian kartano kuului suvulle)

vaan jatkoimme Malmikatua, jonka kerrottiin saaneen nykyisen linjauksensa 1700-luvulla silloisen rantaviivan mukaan. Rakennuskanta on pääosin seuraavalta vuosisadalta.

Ullanrinnettä olisi päässyt kirkolle...

mutta me jatkoimme Räätälinkujalle, ja sieltä edelleen CityNomadin karttasovelluksen rohkaisemina ylös kapeita kiviportaita Dussastenmäelle, josta aikoinaan oli voinut nähdä Kirkkoselän purjelaivat.

Meren nähdäkseen piti nykyään taivaltaa etelämmäs, Kalkkitien taakse veneenlaskupaikalle.

Vanha Malmi Ylen Egenlandin matkakohteena.

Katariinanlaakso

Edes joka kesä ei tulee täällä käytyä, mutta tänä vuonna tuli.

Niin, kävivätkö Juhana herttua ja Katariina Jagellonica piknikillä Kuningattaren kivenä tunnetulla laakiolla, kuten opastaulu vihjaa? 

Mene ja tiedä, kelpaisi siinä edelleenkin eväitä syödä.

Läheisellä Kuninkaankivellä kerrotaan taas Juhanan velipuolen Kaarle herttuan huilanneen noustuaan jossain täällä päin maihin tullessaan Turkua ja Turun linnaa valtaamaan.

Kaupungin edustushuvilan Villa Solinin virestä vie polku rantaa myöten...

Ruskiakalliolle, josta avautuu näkymä Rauvolanlahdelle.

Takaisin Villa Solinin ympäri rantapolulle, joka osin kulkee pitkin puusiltoja.

Pitkäsalmen takana häämöttää Hirvensalo.

Täälläkin olisi laakea kivi eväiden syöntiin, sikäli mikäli rauhan siihen saa, Katariinanlaaksossa on nimittäin Turun törkeimmät oravat mitä kerjäämiseen tulee.

Kartta tällä kertaa opastaulun muodossa.

.