Perusnäyttey on rakennuksen maanalaisessa osassa. Se alkaa puolalaisella metsällä, josta ensimmäisen ristiretken pogromeja Reininmaalta paenneet aškenasijuutalaiset etsivät suojaa. Polin tarkoittaa hebreaksi Puolaa.
Vanhin Puolan juutalaisia kuvaava kirjallinen lähde on kuitenkin Espanjan sefardijuutalaisen Ibrahim ibn Yaqubin matkakertomus.
Keskiajalta ei paljon esineistöä ole (eikä näyttely ylipäätäänkään esinepainotteinen), joten viesti on paljolti näyttävien kuvaseinäkkeiden...
ja interaktiivisten laitteiden varassa. Tässä voi tehdä matkaa juutalaisen kauppiaan mukana.
Miksi Puolan kuninkaat suosivat juutalaisia? Rakastuiko yksi kuninkaista kauniiseen juutalaisneitoon kuten taru kertoo, vai olivatko juutalaiset luku- ja kirjoitustaitoisina käyttökelpoisia kuninkaan hallinnolle? Keskeinen asema oli joka tapauksessa 1264 annetulla Kaliszin statuutilla joka oli voimassa Puolan jakoihin asti.
Kaupungeissa oli omat juutalaiskatunsa, mutta suljettuja ghettoja ne eivät olleet.
Tästä sai esille juutalaisten hautakivien tekstejä käännöksineen.
Todellinen kultakausi Puola-Liettuan (Rzeczpospolita) juutalaisille olivat 1500-1600-luvut, aikakausi jolloin meidänkin historiamme kietoutui Puolaan Katariina Jagellonican ja Puolan Vaasa-kuninkaiden kautta. Krakovan ja sen vieressä joen takana olleen kaupunginosan Kasimierzin pienoismalli. Juutalaiskortteli sijaitsi jälkimmäisessä.
Juutalaisoppineiden teoksia lukupulpettien näytöillä.
"Verikäytävä": Bohdan H’melnytskyin johtama suuri kasakkakapina 1648 kohdistui aatelisherrojen lisäksi näiden juutalaisiin tilanomistajiin ja oli ennennäkemättömän tuhoisa maan juutalaisväestölle.
Elämä kuitenkin jatkui. Viljanmyynti Länsi-Eurooppaan tyrehtyi, ja maanomistajat ryhtyivät keittämään viljansa viinaksi ja kaupitsemaan sitä tavernoissa. Niitä pitivät juutalaiset eikä sekään heitä kovin suosituiksi tehnyt. Niin näyttely kuin opastuskin käsittelivät myös antisemitismin syitä eri aikoina.
Huikea oli tämä nykyisin Ukrainassa sijaitsevan synagogan kattorakenteen ennallistus värikkäine maalauksineen. Niiden merkitykset oli selitetty kosketusnäytöillä.
1700-luvun loppu toi Puolan jaon, tässä jakajat. Preussin ja Itävallan alueelle jääneet juutalaiset saivat ajan oloon kansalaisoikeudet, Venäjän puolelle jääneet eivät.
Avioliittotapoihin kuului mm. morsiamen pään ajaminen paljaaksi.
Toorakoulun vuorokausi seinälle heijastettuna.
Uusi aika, uusine aatteineen, rautateineen ja teollistumisineen, saapui myös jaetun Puolan alueelle. Modernisoituako vai säilyttää vanhat tapansa, oli myös juutalaisväestön kohtaama haaste.
Venäjän pogromit ajoivat suuren joukon juutalaisia siirtolaisiksi, suurimman osan Yhdysvaltoihin. Myös siionismi ja unelma omasta kotimaasta Palestiinassa syntyi.
Ensimmäisen maailmansodan lopputulos yhdisti jälleen jakaantuneen Puolan. Kulttuurielämä juutalaiskadulla oli vilkasta.
Mutta nurkan takana odotti sota, ghetot ja holokausti. Päälle kaatuvat seinät loivat ahdistavan tunteen, mutta ahdistavaa oli niillä kerrottu historiakin.
Wannseen konferenssin osallistujat. Berliiniläisessä huvilassa päätettiin tuhota Euroopan juutalaisväestö.
Sodan jälkeen oli jälleenrakennuksen vuoro, mutta Puolan 3,3 miljoonasta juutalaisesta oli surmattu 3 miljoonaa. Monet selvinneistä muuttivat Israeliin. Puolaan jääneistä monet muuttivat 1968, kun kommunistihallinto suuntasi sitä vastustaneen liikehdinnän juutalaisiin (noista tapahtumista oli juuri tuolloin oma vaihtuva näyttelynsä).
Tässä hyvin niukka ja lyhennelty selostus näyttelyn sisällöstä. Asiaa oli todella paljon, ja hyvin esitettynä. Yksityiskohtia myöhemmin facebooksivuston puolella.
