Älkää antako julisteen hämätä: Mika Kaurismäen elokuva
Tyttökuningas ei ole tarina kuningatar
Kristiinan (Malin Buska) suhteesta kamarineitoonsa kreivitär
Ebba Sparreen (Sarah Gadon). Toki sen kuvaaminen vie osansa elokuvasta, mutta tuo suhde ei hetkeäkään ole tasaveroinen. Kaunis kamarineito on viime kädessä vain hallitsijansa halun kohde samalla tavoin kuin tiede, taide, kirjallisuus, kartesiolainen filosofia tai paremmat pöytätavat, joita nuori kuningatar yrittää intohimoisesti tuoda takapajuiseen valtakuntaansa. Kuin tätä alleviivaten elokuvan pisimmälle menevä (ja silti keskeytetty kuin vertauskuvana Kristiinan keskenjääneelle elämäntyölle) eroottinen kohtaus tapahtuu kirjaimellisesti sotasaaliin, Prahasta ryöstetyn keskiaikaisen käsikirjoituksen eli kuuluisan
Paholaisen Raamatun päällä.
Todellinen draama näytellään Kristiinan ja oheisessa julisteessa kolmantena mainitun Michael Nyqvistin esittämän kansleri
Axel Oxenstiernan välillä. Ikääntynyt aatelismies on Kristiinan kasvatti-isä, uskottu, neuvonantaja ja kansleri, harmaa eminenssi joka kaikin tavoin yrittää ajaa sekä suurvallaksi nousseen maansa että sen nuoren hallitsijan etuja, vain havaitakseen että ne lopulta ovat yhteensovittamattomat. Vastapelurina ovat Ranskan lähetystön katoliset juonittelijat, hieman epähistoriallisesti, sillä todellisuudessa Kristiinan yhteytenä katoliseen maailmaan toimi Portugalin lähetystön sihteeri. Mutta miten hyvin Timo Torikka puhuukaan ranskaa!
Malin Buskasta on sanottava että hän vetää roolinsa kunnianhimoisena hallitsijana antaumuksella. Kun vastaparina on kokenut ja aivan loistavan roolityön tekevä Nyqvist, ei nuoren näyttelijättären karisma aina riitä tämän tasolle. Kuningattaren miesmäisyyttä ja kapinallisuutta on jouduttu korostamaan melko suorasukaisin keinoin, enkä oikein voi uskoa että 1600-luvun hovikulttuuriin kasvatettu hallitsija olisi nostanut jalkojaan pöydälle edes kenraaleiden kanssa neuvotellessaan.
Meille Turun museolaisille yksi elokuvan päähenkilöistä on Turun linna, joka ei kuitenkaan esitä itseään, vaan Tukholman vielä 1600-luvulla olemassa ollutta keskiaikaista kuninkaanlinnaa
Tre Kronoria,
leskikuningattaren linnaa
Gripsholmia, ja itse Tukholman kaupunkia. Aika moneen on linna (ja sen kuvauksia valvonut henkilökunta) taipunut, ja täytyy myöntää ettei tätä oikein voinut katsella bongaamatta kokoa ajan ovia ja huoneita joista näyttelijät kulkevat, ja näyttää siltä että koka ikinen kolo ja kömmänä linnasta on kuvauksissa hyödynnetty.
Muita kuvauspaikkoja ovat olleet mm. Luostarinmäen käsityöläismuseo, Ruissalo ja Liedon Nautelankoski. Mukana on ollut suuri joukko turkulaisia ja varsinaissuomalaisia, ja itse asiassa löysin omankin nimeni lopputeksteistä. Se, kuten kutsu elokuvan kutsuvierasnäytäntöön, tuli vähäisestä avustani historiallisena asiantuntijana joissain lavastuksen yksityiskohdissa.
Elokuva saa yleisöensi-iltansa tänään. Näyttely
Tyttökuningas – Made in Turku jatkuu Turun linnassa historialliselta osaltaan 10.1.2016 asti, mutta elokuvan puvustuksesta ja lavastuksesta kertovalta osaltaan 6.3.2016 saakka.
