Kaksi muuta artikkelia kertoivat museon uutuushankinnoista, edellinen arkkipiispa Jacob Tengströmin (kannen kuvassa) ja hänen appivanhempiensa Karl Caloanderin ja Anna Margareta Backmanin muotokuvista, joista em. saattoi olla J.E. Lindhin ja jälkimmäiset Per Fjellströmin (1717-90) maalaamia. Jälkimmäinen hankinta oli suutarinkisällien ammattikunta-arkku vuodelta 1676. Tämä Tukholmassa tehty arkku oli alunperin kuulunut kankurien ammattikunnalle. Arkun sisältöön kuulunut hopeinen tervetuliaismalja on päätynyt Kansallismuseon kokoelmiin. Ammattikuntalaitoksen lakkauttamisen jälkeen "Turun Suutarinsällien Sairaus- ja hautausapukassana" jatkanut yhdistys lopetti toimintansa toisen mailmansodan aikana.
Vuoden 1941 toimintakertomuksen on kirjattu kovin Turun museotointa koskaan kohdannut isku. Kesäkuun 26. päivänä Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa paloi Turun linnan päälinna kirkkoineen, samoin kuin kolme läheisen ulkomuseon rakennusta. Linna oli suljettu yleisöltä 22. päivä, sitä ennen siellä oli ehtinyt vierailla 15615 kävijää. Luostarinmäki pysyi auki koko vuoden ja siellä kävi 4154 henkilöä. Kokoelmat karttuivat 119 päänumerolla ja 481 esineellä, viimeiseksi päänumeroksi jäi 13569. Suomen Museoliitto piti vuosikokouksensa Turussa 4. lokakuuta.
Vuoden 1942 toimintakertomus kertoo linnan olleen kiinni koko vuoden. Luostarinmäellä laskettiin 5727 kävijää. Kokoelmat kasvoivat 95 päänumerolla ja 544 esineellä, päänumeroiden luku nousi 13665:een. Tutkimustöihin kirjattiin paitsi Cleven kaivaukset Eurassa, myös Irja Sahlbergin aloittama Varsinais-Suomen kartanoiden dokumentointi, joka jatkui myöhemminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti