perjantai 26. syyskuuta 2014

Knuut Suuren kolikko ja kypärä

Viikko sitten esitellyssä Aurajokilaakson hopearahalöydössä oli mukana Knuut Suuren aikana, vuosina 1023-29 Englannissa lyöty kolikko, tai oikeammin sen katkelma. Suurennos paljastaa siinä kypäräpäisen mieshahmon, mitä ilmeisimmin kuninkaan itsensä.


Kuva toi mieleeni toisen pään, yhdessä jos toisessakin viikinkejä käsittelevässä kirjassa kuvituksena olevan puuveistoksen 1000-luvun Sigtunasta (kuuluu Statens historiska museumin kokoelmiin).


Myös Knuutin kypärässä voi erottaa tuon aikakauden kypärille luonteenomaisen "nasaalin" eli nenäsuojan. Knuut Suuri (n.995-1935) oli ehta, tosin kristitty, viikinkikuningas, Sven Haaraparran poika ja Harald Sinihampaan* pojanpoika. Hän kokosi Tanskan, Norjan ja Englannin samaksi valtioksi jota on kutsuttu myös Pohjanmeren valtakunnaksi. Englannissa Knuut ilmeisesti tunnetaan parhaiten tarinasta jossa hän (tuloksetta) käski nousuvettä pysähtymään.

Myös Skotlannin kuningas Malcolmin Knuut alisti vasallikseen. Valtakunta hajosi Knuutin kuoltua, mutta vuonna 1066 vain vähän ennen Hastingsin taistelua Norjan kuningas Harald Ankara yritti koota Knuutin hallitsemat valtakunnat, mutta kaatui Stamfordin sillan taistelussa. Brittein saarten skandinaavinen vaihe päättyi 1066 ja usein keskiajan lasketaan siitä vasta Englannissa alkavankin. Olisivatko Englanti ja Skotlanti ilman normannivalloitusta "Pohjoismaita"? Jossain määrinhän tämä identifioituminen Skandinaviaan nousi esiin taannoisessa Skotlannin kansanäänestyksessä.

Mihin eri suuntiin 1000-luvun viikinkikypärä kehittyi keskiajan mittaan, se käy ilmi tästä.


* Ja jos sitä jäitte miettimään, niin kyllä, Bluetooth on saanut nimensä Knuutin isoisän mukaan.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...