Turun keskiaikamarkkinoita on järjestetty jo vuodesta 1996, nykyisin nimellä Turun keskiaika. Tässä blogissa ensimmäinen postaus tapahtumasta on jo 15 vuoden takaa. Tässä muutama kuva tältä vuodelta ilman sen kummempaa kommentointia, muistoksi vain.
sunnuntai 29. kesäkuuta 2025
torstai 19. kesäkuuta 2025
Maailmansota yksissä kansissa (4)
Sodan tausta, syttyminen, vuodet 1914-1915, ja kaukaisemmat rintamat käsittävät kirjan 10:stä luvusta ensimmäiset 7. Loput kolme on omistettu kukin omalle vuodelleen: 1916 "The Year of Battles", 1917 "The Breaking of Armies, 1918 "America and Armageddon".
Ei huono yleisesitys, ja kaikenlaista pientä ennestään tuntematonta yksityiskohtaa löytyy (niitä tuki suuressa sodassa riittää jokaiseen kirjaan), mutta ehkä olin odottanut jotain enemmän näinkin kuuluisalta tekijältä.
Sivusotanäyttämöiden osalta kurkotetaan aina Trans-Kaukasian ja Trans-Kaspian kiehtoviin kuvioihin, mutta Suomen tapahtumat sisällissotineen ovat sinne päin, vaikkeivät ihan totaalisesti väärin. Ja taas (!) Suomenmaalaisia (mutta etnisyydeltään venäläisiä) tarkk'ampujarylmenttejä kutsutaan "suomalaisiksi eliittijoukoiksi" (to-do listalle: mistä tämä väärinkäsitys sai alkunsa).
Viime kädessähän tämä on taas yksi anglo-saksinen, lännestä käsin nähty tulkinta maailmansodan "katastrofista". Jopa Itä-Euroopan kansojen vapautuminen kolmesta keisarikunnasta on käsien vääntelyä aiheuttavaa surkuttelua, entisten etnisten enemmistöjen jäämistä vähemmistöiksi ja päinvastoin, ja miten tämä joudutti toisen maailmansodan tuloa (vaikka sen aloittivat tappion kärsineet ja revanssia himoinneet entiset suurvallat Saksa ja Venäjä yhdessä tuumin).
Tässä ja muissakin WWI-kirjoissa muistetaan aina mainita Itävalta-Unkarin etninen heterogeenisyys (tai monikulttuurisuus, jos sen niin tahtoo nimetä), ja miten se sodan lopulla hajotti koko kaksoismonarkian, huolimatta siitä, että Tonavan monarkian kansat saivat ajan oloon yhä enemmän autonomiaa. Oikeastaan koskaan ei mainita, että Venäjän lukuiset vähemmistöt joutuivat samaan aikaan aina vain pahemman venäläistäminen kohteiksi, ja vaikkapa Suomen ja muut "reunavaltioiden" kansat pelasti vain ensimmäinen maailmansota.
Harpataksemme 110 vuotta eteenpäin ja omiin mietelmiini: miksi Venäjälle löytyy niin paljon ymmärrystä Unkarissa ja Serbiassa? Kaikki kolme ovat kokeneet jossain vaiheessa romahduksen, jossa ovat menettäneet puolet tai jopa 2/3 osaa valtioalueestaan (Serbian osalta tarkoitan tietysti Jugoslaviaa) - ja joissa kaikissa tapauksissa menetetyilltä alueilla asui aivan muuta kuin ns. pääväestöä.
Loppukaneetiksi vielä Keeganin loppuluvun toteamus, en pilkatakseni, vaan vain todetakseni miten kirjan kirjoitusajankohtana todella ajateltiin:
Europe is once again, as it was in 1900, prosperous, peaceful and a power for good in the world.
torstai 12. kesäkuuta 2025
Turun historiaa Samppalinnan puiston penkeissä
Uutinen vuodelta 2007 kertoo että Fonecta on kummiprojektin osana edelliskesänä, siis 2006, lahjoittanut Samppalinnan puistoon 23 penkkiä, joihen kiinnitetyissä "laatoissa kerrotaan asioista ja tapahtumista, jotka ovat ensimmäisenä tapahtuneet Turussa". Laattoja on sekä istuskeluun että ilmeisesti jonkinlaiseen liikunnanharjoittamiseen tarkoitetuissa penkeissä.
Kaikissa penkeissä ei ole laattaa, ja itse löysin laattoja 21, tässä ne kaikki "tapahtuma-aikajärjestykseen" laitettuna.
Suomen ensimmäinen alkeiskoulu oli Turun luostarikoulu 1200-luvun puolivälissä.
Suomen ensimmäinen vesijohto johti vettä Kakolanmäeltä Turun linnaan Juhana herttuan aikana.
Suomen ensimmäinen vientiolut valmistettiin Turussa 1500-luvulla.
Suomen ensimmäinen eläintarha oli Ruissalossa 1500-luvulla.
Suomen ensimmäiset ja laatuaan ainoat turnajaiset järjestettiin Turussa ensi kerran vuonna 1557.
Suomen ensimmäistä haarukkaa käytti Katariina Jagellonica Turun linnassa 1560-luvulla.
Suomen ensimmäinen ylin tuomioistuin oli Turun hovioikeus, joka perustettiin vuonna 1623.
Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Suomen ensimmäisen ilotulituksen järjesti Pietari Brahe Turussa 1648.
Suomen ensimmäinen apteekki avattiin Turussa vuonna 1689.
Suomen ensimmäinen huvipuisto Surutoin sijaitsi Turussa Kaskenmäellä 1800-luvun alussa.
Suomen ensimmäiset ravit ajettiin Turussa Aurajoen jäällä helmikuussa vuonna 1817.
Suomen ensimmäinen museo perustettiin Turkuun vuonna 1851 Erik Julinin toimesta Ruotsalaiseen Klassiseen lyseoon.
Suomen ensimmäinen ulkona seisova henkilömuistomerkki on vuonna 1864 pystytetty Henrik Gabriel Porthanin patsas Turussa.
Suomen ensimmäinen puhelinkeskus aloitti toimintansa Aurankadulla Turussa vuonna 1881.
Suomen ensimmäinen hevosraitiovaunu aloitti Turussa toukokuussa vuonna 1890.
Suomen ensimmäinen henkilöauto nähtiin Turussa vuonna 1900.
Suomen ensimmäinen linja-auto aloitti liikennöintinsä Turun ja Uudenkaupungin välillä vuonna 1905.
Suomen ensimmäiset radiolähetykset kuulutettiin Turusta täältä Samppalinnanmäeltä vuonna 1927.
Suomen ensimmäinen puheäänielokuva "Sano se suomeksi" tehtiin Turussa Olavinpuiston äänielokuva-ateljeessa maaliskuussa 1932.
Lähemmäs sataan vuoteen ei Turussa mitään ensimmäisenä Suomessa sitten olekaan tapahtunut?
Ainakin yksi toinen bloggari oli laattoihin kiinnittänyt huomiota.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
