Edellisiltana lukemani Aulis Katajamäen muistelmat elämästä Halisissa saivat nyt sumuisena lauantaiaamuna liikkeelle etsimään tämän kumpareen Ravattulanpolun varrelta vähän matkan päässä kotoamme.
Googlekartalla paikka sijoittuu Ravattulanpolun ja Tätilän talon peltotien yhtymäkohtaan.
Katajamäen mukaan paikalla olleessa talossa asui Tätilän talon renki, Pyörämäen Mikkona tunnettu originelli, joka kulki avojaloin varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, ja motivoi itseään ojankaivuussa sijoittamalla viinapullon aina muutaman metrin päähän eteenpäin ja ottamalla hörpyt urakan sinne asti edistyttyä.
Torppa paloi jo 1900-luvun alkupuolella, Katajamäki kertoo Kaarinan VPK:hon kuuluneen isänsä olleen paloa sammuttamassa. Jonkinlaisia kivijalan jäännöksiä paikalla vielä erottaa.
Ainakin torpasta on ollut hienot näköalat Aurajokilaaksoon.
Rivitaloasutus on edennyt jo aivan torpan liepeille. Tätilän peltotien tämä osa on tullut osaksi Halisten suositun ulkoilureitin virallista osaa.
Suurimmalta osin tie on jo aika umpeenkasvanut. Kun muutimme Halisiin 1999, Tätilän (tai minkä Halisten tilan nyt olivatkaan) traktorit huristivat sitä pitkin pelloille keväisin ja syksyisin.
Aulis Katajamäen (s. 1933) muistelmat lapsuudesta Halisissa ilmestyivät vuosina 2008-2017 Koroiset-lehdessä, ja ne julkaistiin yksiin kansiin koottuna 2023 nimellä Elämää ja ihmisiä Halisissa. Tuo torpan kumpare on ollut tuttu niin kauan kuin täällä Halisissa on asuttu ja ulkoiltu, mutta sai siis vasta nyt jonkinlaisen kontekstin yhtenä Aurajokilaakson kulttuurimaiseman kerroksena.
