Näyttely Henrik Djäknistä valmistui tällä viikolla, joten tarkastellaanpa taas miten hänen opintonsa Pariisissa sujuivat. Vuoden 1426 joulukuussa pojat suorittivat preliminääritutkinnon toimimalla respondenttina maisterin pitämässä disputaatiossa. Baccalaureus-tutkinnon opiskelijamme suorittivat vuoden 1427 alussa, paastonaikana helmi-maaliskuussa. Englantilaisen kansakunnan valitsemat kolme tutkinnontarkastajaa (vanhin regenttimaisteri, vanhin ei-regenttimaisteri sekä rahastonhoitaja) tarkistivat ensiksi opintosuoritukset.
Sitten suoritettiin tutkintomaksu perustuen opiskelijan käytettävissä olevaan viikottaiseen rahamäärään eli bursaan. Henrik Klaunpoika oli pojista varakkain, hänen bursansa oli 10 Pariisin solia. Olavi Maununpojan ja Gregor Haverlandin 8 solia, ja molempien Holtien 6 solia. Henrikin piti maksaa 5 x bursa eli 50 solia + bursan koosta riippuiva pro scolis. Tiedämme Olavi Maununpojan maksaneen jälkimmäistä 50 solia, mikä samassa suhteessa tekisi Henrikin osalta 62,5 solia. Loppusumma, 112,50 solia, vastasi lähes 19 Turun markkaa.
Determinointiväitökset kestivät koko paastonajan ja niitä pidettiin iltapäivisin. Aiheet liittyivät logiikkaan ja luonnonfilosofiaan, perjantaisin kuitenkin grammatiikkaan. Determinoijan tuli esittää itsenäisesti väite ja puolustaa sitä, sekä opponoida muiden väitteitä. Koska Jacobus Petri Röd toimi tutkinnontarkastajana, ei hän samalla voinut olla ohjaajana, vaan sen hoiti Bernhard Emdeniläinen.
Henrik ja hänen neljä kumppaniaan läpäisivät tutkinnon, ja vasta nyt he pääsivät Pariisin yliopiston asiakirjoihin. Heistä tuli kansakunnan jäseniä ja he saivat (pukeuduttuaan tähän asti mustaan tai ruskeaan tunikaan) käyttää sinistä viittaa (tabard). Uusien baccalaureusten piti myös kustantaa asiaankuuluvat juomingit.
Vain Gregor Haverland jätti opintonsa baccalaureus-tutkintoon. Muut jatkoivat maistereiksi, siitä toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti