maanantai 30. maaliskuuta 2020

Carin Bryggmanin tuoleja

Carin Bryggman (1920-1993) teki uran sisustusarkkitehtina, ja suunnitteli myös koko joukon tuoleja. Hänen Turun museokeskuksen kokoelmiin tulleen valokuvakokoelmansa digitointi  viime aikoina on tuonut Finnaan joukon Carinin suunnittelmia tuoleja, tässä otos, kuvaaja ja kuvausaika suluissa.

Muhkea Sab-nojatuoli hankittiin taannoin museon esinekokoelmaankin. (Otso Pietinen 1950)


Taittuva tuoli (tuntematon kuvaaja 1954)


Rottinkipunostuoli. (Otso Pietinen 1950)



Tämä toi itselleni mieleen hieman talonpoikaisemman tyylin. Tuoli oli esillä Väestöliiton näyttelyssä 1945. (Aarne Pietinen 1945)



Sama muotokieli  muunettuna keinutuoliksi. Myös tämä tuoli oli esillä Väestöliiton näyttelyssä. (tuntematon kuvaaja 1945)


Futuristista muotokieltä on löydetty tästä tuolista. (tuntematon kuvaaja 1950-luku)


Varsin pelkistetty yleistuoli. (Aarne Pietinen 1940-1950-luku)


Nojatuoli. (tuntematon kuvaaja 1953)


Myös tämä on nimetty yleistuoliksi, se näyttää olleen esillä Kölnin huonekalumessuilla 1958. (Erkki Halme, 1950-luku)


 Turun Ylioppilastalo A:han suunniteltu kokopuinen tuoli. (tuntematon kuvaaja 1951)


Tätä nojatuolimallia oli myös Carinin ja hänen miehensä Uolevi Nuotion kotona. Kuva myös valokuvakokolemia uhkaavista vaaroista. (Uolevi Nuotio 1955)


Pariskunnan kotoa löytyi myös tämä tuolimalli. (Uolevi Nuotio 1950)


 Pelkistetympää tyyliä. (Aarne Pietinen 1945)


Varsin samantyyppinen, mutta käsinojilla. Tuolit löytyvät myös Väestöliiton näyttelystä vuonna 1945. (Aarne Pietinen 1945)


Kaikille Turun linnassa käyneille ja siellä työskennelleille ovat varmasti tuttuja sinne suunnitellut yleistuolit, käsinojallisina... (Ahti Esko 1955)


ja käsinojattomina versioina. (tuntematon kuvaaja 1960-luku)


Suunnittelipa Carin myös metalliputkirunkoisen tuolin. (tuntematon kuvaaja, 1950-luku)


Myös museon esinekokoelmiin on Carinin tuoleja tullut. Nämä tulivat katedralskolanista, mutta alunperin ne on ilmeisesti tehty Tampereen Amurinlinnan ravintolaa varten.


Turun linnan juhlakerroksen tuoli.


Turkulaiseen ravintola Maakuntaan suunniteltiin tällainen tuolimalli (Valokuvaamo Ahti 1949-51)


Ravintolan tuoli on päätynyt kokoelmiimme, joskin uudelleen verhoiltuna.


Loppuun kuva Carin Bryggmanista työpöytänsä ääressä, kuvaajana aviomies Uolevi Nuotio.


Carin Bryggmanista kertovan näyttelyn piti avautua Turun linnassa tänä keväänä, mutta koronatilanteen vuoksi se voi lykkääntyä.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Blogi 10 vuotta!


Julkaisin ensimmäisen postauksen tässä blogissa päivälleen kymmenen vuotta sitten. Synkempää ajankohtaa 10-vuotisjuhlalle ei tällaiselle matkailulle, museoille ja historialle omistautuneelle blogille voi kuvitella. Koronaviruspandemia on lopettanut matkailun ja sulkenut museot, muiden kulttuurikohteiden ohella. Historiallisia hetkiä toki elämme, vaikka ihan näin keskelle historiaa ei olisi suonut joutuvansa. Sanoohan kiinalainen sananlaskukin että pahinta mitä vihamiehelleen voi toivottaa, on että tämä saisi elää mielenkiintoisia aikoja.

En siis toivota blogin lukijoille mielenkiintoisia aikoja, vaan terveyttä ja jaksamista, parempien aikojen toivossa.

Kuva Roomasta vuodelta 2010.



tiistai 24. maaliskuuta 2020

Keisari Kainuussa 1819

Viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta keisari Aleksanteri I:n kiertomatkasta Suomeen. Kapteeni Sebastian Gripenbergin tehtävänä oli varmistaa Nissilän majatalosta Kajaaniin (ja takaisin) kuljettu osuus, ja hänen muistiinpanojensa pohjalta julkaistiin kuvitettu Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä Gästgifveri till Staden Kajana under Hans Majestäts sednaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om Sommaren år 1819. Kuvien luonnokset (Bolms) piirrettiin Pietarissa (Chiflard), ja litografioitiin (Deroi, Marin, Arnaud) ja painettiin Pariisissa 1826 (Engelmann).

Vuolijoen Haapalankankaalla vastassa oli joukko talonpoikia, joista yhden rinnassa oli Porvoon valtiopäivien 1809 muistomitali. Keisari huomasi tämän ja tervehti miestä, joka oli talonpoikaissäätyä edustanut Henrik Tervonen.


Kun muuta tarpeeksi suurta tilaa ei löytynyt, katettiin aamiainen keisarin seurueelle talliin (joka on edelleen jäljellä).


Matka jatkui vesitse alas Vuolijokea Oulujärvelle. Tässä ollaan Ärjänselän tyrskyissä.


Maihin laskettiin Koivukosken laiturille Ämmän putouksen alapuolella. Kajaanin linnan tornit näkyivätkin jo sinne.


Laituri oli rakennettu varta vasten keisaria varten, niin myös portaat joita myöten tämä pääsi kapuamaan linnan korkeimpaan kohtaan.


Oulujärven myrskyisyyden vuoksi takaisin palattiin maitse. Mainuanjoki ylitettiin veneellä, jossa peränpitäjänä oli keisari itse.


Veneretki Kajaaniin oli siis poikkeama pääreitiltä, joka jatkui maitse kohti Oulua. Keisari oli ehdottomasti halunnut nähdä Kajaanin linnan, jolla oli ollut roolinsa Ruotsin ja Venäjän rajasodissa. Hän oli samalla matkallaan jo käynyt Arkangelin ja Aunuksen kuvernementeissa, oliko ajatus vierailusta syntynyt siellä?

Kuvat: Turun kaupungin taidekokoelma

Keisarin matkasta Kajaaniin seikkaperäisemmin lisää täällä.

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Nokkiva kana

Turun museokeskuksen kokoelmaesineistä on tehty parempiakin videoita, mutta tässä teille nokkiva kana:


Lähikuvat paljastavat mekanismin. Epäkeskot (olikohan nyt oikea tekninen termi?) akselit saavat kanan nokkimaan.




Luettelointitieto ajoittaa kanan 1920-luvulle, mikä tekisi siitä lähes satavuotiaan. Paljon uudempikin se voi kyllä olla.


sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Uutta Finnassa (helmikuu 2020)

Kaikkiaan 602 objektia, joista tässä...

Ruissalon uimalaitos talvella 1956...


rasiallinen tohtori Brandrethin pillereitä (mihin sitten auttoivatkaan, iankin ne piti nauttia "ennen maatemenoa")...


vesiruisku...


kynttilänjalkapari...


vaharullateline (eräänlainen kynttilänjalka tämäkin)...

.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...