Sunnuntaina oppaaksi liittyi Ilarin lisäksi arkeologi Janne Rantanen Etelä-Pohjanmaan museosta.
Ensimmäinen kohde oli Petulian patikka Tervajoella. Reitti oli kilometrien mittainen, mutta onneksi patikoitiin, tai kompuroitiin, vain lähimmälle kohteelle, Aittoomäen muinaishaudoille.
Jotain röykkiöitä siellä olikin, mutta satoi ja vilutti, joten pakenin ennen aikojani takaisin bussille. Aittoomäkeä ei jostain syystä löydy Kyppistä, mutta toisaalta netistä löytyi tämä:
Aittoomäen alue on ollut jo rautakaudella merkittävä asuinpaikka ja todennäköisesti myös kauppapaikka. Kyrönjoen suu oli ajanlaskun alun aikoihin Tervajoella, ja kaupankäynnin ja kulkuyhteyksien vuoksi paikka oli keskeinen Pohjanmaan rannikolla. Muinaishautoja alueelta on löytynyt kaikkiaan yli sata, sekä rautakautisia asuinpaikkoja kymmenkunta.
Matka jatkui Isonkyrön vanhalle kirkolle, nykyään autiokirkko, ja ollut remontissa jo vuodesta 2021. Kirkko on rakennettu 1500-luvun alkupuolella eli lasketaan siis Suomen oloissa keskiaikaiseksi. Tiilinen päätykolmio on myöhemmin korvattu puisella.
Pohjanmaan historian kolme kohokohtaa ovat nuijasota, suuri Pohjan sota ja vapaussota. Ensin mainittu suorastaan alkoi täältä, ja sille on oma muistomerkkinsä.
...ja myös päättyi, koska muistomerkissä luetellut johtajat mestattiin takana olevalla Kyrönjoen Kontsaansaarella, joka ehkä osui tähän myrskyn riepottelemaan kuvan tai sitten ei.
Kirkon takana on puolestaan suurta Pohjan sotaa, muistokivi Napuen taistelussa 1714 kaatuneiden haudalla. Taistelu päätti sodan Suomen osalta ja aloitti isonvihan, joka koetteli erityisesti hävitettäväksi määrättyä Pohjanmaata.
Tämän jälkeen hytistiin Leväluhdalla, jonka jälkeen oli vuorossa lounas Folkhälsan Norrvallassa Vöyrissä. Näimme myös KAJ:n euroviisuesityksessään käyttämät saunanlauteet, muistomerkki toki nekin. Sveriges Television lahjoitti lauteet viisujen jälkeen Vöyrin kunnalle, joka sijoitti ne tänne Norrvallaan, KAJ:n ensimmäiseen keikkapaikkaan.
Vöyrin kirkolle tullessa oli sääkin jo parempi. Tämä Suomen vanhin puukirkko valmistui 1626 ja laajennettiin ristikirkoksi 1777. Pohjoissakaran alla on keskiaikaisen (1519-22) kivisakariston jäänteitä. Kirkossa on myös aiemmista kirkoista säilyneitä keskiaikaisia veistoksia.
Kellotapulin ovi.
Muistomerkki vapaussodan kaatuneille...
ja retken ainoa vaivaisukko, joka jopa varastettiin 1995, mutta löytyi pian. Ilkivallasta se on saanut kärsiä myöhemminkin.
Vöyristä palattiin taas suomenkieliselle Pohjanmaalle ja Vittingin kaivokseen. Sieltä jatkettiin viimeiseen kohteeseen, Ilmajoella sijaitsevalle Nuijamiesten / Santavuoren taistelun muistomerkille. Sille johtaa aidattu reitti Kurikantien varresta.
Sadat suojeluskuntalaiset kiskoivat kivenjärkäleen Kurikan Käräjävuoresta tänne Kapalankankaalle, jossa Matti Visanti veisti muistomerkin valmiiksi, vihkiäiset olivat 1925. Vihantin luomus on myös Ilmajoen musiikkijuhlilta tuttu Ilkan patsas, joka paljastettiin vuotta aiemmin.
Jäljellä oli enää pullakahvit Kauhajoen Kotiseututalossa, ja köröttely takaisin Turkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti