keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kunsthistorische Museum: Antikensammlung


Kreikkalais-roomalaisen antiikin taiteen kokoelman voi sanoa kuuluvan Kunsthistorische Museumiin itseoikeutetusti, kuuluihan nykyisen Itävallan alue lähes kokonaisuudessaan Rooman valtakuntaan, ja esillä on myös löytöjä sen alueelta.

Ensinnäkin esillä on, kuten aina tässä kontekstissa, ruukkuja...


ja lisää ruukkuja.


Sarkofagit usein varsin toiminnallisine veistoskoristeluineen olivat olennainen osa myöhempä roomalaisaikaa.


Suosittu kuva-aihe oli kreikkalaisten ja amatsonien taistelu, kuten tässä.


Päitä siepään nokassa? Ei, vaan roomalaisen muotokuvataiteen kehitys havainnollistettuna.


Osion ikonisin esine on tämä, suurin säilynyt antiikinaikainen kamee, Gemma Augustea, kaikkiaan 23 x 19 cm kokoinen (siinä missä useimat ovat kormeintaan kämmenen kokoisia).


Varsin kuuluisa on myös hieman myöhempi Gemma Claudia.


Kotkakamee on ajoitettu vuoteen 27 eKr, ja länteen sen on arvelt tulleen ryöstösaaliina Konstantinopolista 1204.


Roomalaisajan solkia, eivät kauhean erilaisia kuin saman ajan Suomesta löydetyt.


Faijumin muumiomuotokuvat luetaan joskus Egyptin taiteeseen, mutta roomalaisajaltahan ne ovat, ja Rooman kuvataiteen vaikutuksesta syntyneitä.


Merkittävä kokonaisuus on myös vuonna 1799 löydetty Nagyszentmiklósin kulta-aarre.



Löytöpaikka oli tuolloisessa Unkarissa, nykyisen Romanian aluella, ja aarre itse nykyään Itävallassa. Tilannetta voisi verrata niinikään 1700-luvulla löydettyyn Nousiaisten kultaiseen kaulakoruun, joka silloisen "muinaismuistolain" nojalla on nykyään Tukholmassa.

tiistai 23. elokuuta 2016

Kunsthistorische Museum: Ägyptisch-Orientalische Sammlung

Wienin taidemuseo rakennettiin alunperinkin jo museoksi, niinpä sen egyptiläis-itämaalaiset kokoelmat sisältävässä osassa seinät ja katto on maalattu (Berliinin Neues Museumin tavoin) teemaan liittyvästi.


Ensimmäisen hallin kolme lootuspylvästä ovat aitoja, Egyptin kediivin lahja Suezin kanavan avajaisissa 1869 vierailleelle Frans Joosef II:lle. Ne ovat osa kantavia rakenteita, ja ainoina muinaisesta Egyptistä peräisin olevina ko. käytössä Egyptin ulkopuolella.


Esillä on monenlaista mielenkiintoista. Ensimmäinen veistos Wienin kokoelmiin tuli jo 1560 Istanbulista, mutta varsinainen innostus, niin täällä kuin muallakin Euroopassa, alkoi ranskalaisten Egyptin-retkestä 1798-1801.





Sarkofageja oli niin kivisinä...


kuin puisina.


Gizan alueen malli on näyttelyssä paikallaan, sillä varsin suuri osa egyptiläisestä kokoelmasta on peräisin siellä suoritetuista kaivauksista vuosina 1912-1929.


Egypti-kokoelman ikoniksi on jostain noussut tämä sympaattinen virtahepo Keskivaltakunnan ajoilta n. vuodelta 2000 eKr. Sen kylkeen on maalattu vesikasveja (papyrus, lootus) ja lintuja antamaan vaikutelma että eläin kulkee luontaisessa elinympäristössään Niilissä.


maanantai 22. elokuuta 2016

Toteutumaton Kaiserforum

Aarrekammiosta lähdettyämme poistuimme kokonaan vanhasta Hofburgista Heldenplatzille ("Sankarien aukio"). Sen toisella reunalla kaareutuu Neue Burgin fasadi. Sen parvekkeelta Hitler julisti Itävallan liitetyksi Suur-Saksaan 1938.


Vastaavalla paikalla aukion toisella puolella on kuitenkin vain nurmikenttä.


Suunnitelmat suuren Kaiserforumin rakentamiseksi raukesivat ensimmäiseen maailmansotaan, Itävalta-Unkarin romahdukseen ja Habsburgien syöksemiseen vallasta 1918. Keisarillisen palatsin osaksi valmistunut Neuen Burg on osa Wienin taidemuseota, ja siellä on mm. suuri haarniskakokoelma. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsi että Wien on Lontoon ja Pariisiin veroinen museokaupunki, ja valintoja oli pakko tehdä. Niinpä skippasimme Neue Burgin kokonaan ja jatkoimme Heldenplatzia Ringstrasselle rajaavan portin alta...


Kaiserforumin toteutuneelle jatko-osalle Maria-Theresien-Platzille. Sen molemmin puolin seisovat jo alunperinkin museoiksi valmistuneet uusklassiset rakennukset eli luonnonhistoriallinen museo (Naturhistorisches Museum)...


jonne sinnekään emme ehtineet sillä kohteemme oli vastapäinen taidemuseo (Kunsthistorisches Museum).


Sisältä paikka on varsinainen taiteen palatsi aitoon 1800-luvun henkeen, aina 60 metrin korkeuteen kohoavaa kupolia myöten (tässä nähtynä välikerroksen aukon läpi).


Kupolin alla olevassa museokahvilassa tuli aivan pantheonmainen olo, ripauksella Ravennan varhaisbysanttilaisia kirkkoja.



Itse kokoelmista lisää myöhemmin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...