torstai 21. maaliskuuta 2019

Rymättylän kirkko

Rymättylän kirkko on sekin 1510-luvulta, ja tunnettu kattoratsastajastaan.


Asehuoneen jatkeeksi oli rakennettu Kauppilan hautakappeli.


Länsipäädyssä oikealla on ns. ulkosaarnastuoli, josta ei toki saarnattu ole, vaan se palveli katolisella ajalla messua johon suurempina juhlapyhinä kuului kirkon kiertäminen.


Keskiaikainen porttihuonekin Rymättylässä on.


 Sisään mentiin sakastin ovesta.


Sisällä olikin sitten huikea määrä keskiaikaista taidetta.


Aloitetaan vaikka seinämaalauksista, ja itäpäädyn seinästä, jossa ylinnä on viimeinen tuomio...


 ja sen alla apostolien rivistöt ikkunan molemmin puolin.



Orjantappurakruunaus kuorin eteläseinällä.


Pohjoisseinällä Kristus pelastaa syntisen helvetin kidasta...


 ja Pyhä Anna on itse kolmantena.


Ristiinnaulitun alla P. Katariina Aleksandrialainen ja P. Henrik.


Ristiltäotto. Jotenkin nuo tikapuille kiivenneen miehen piukeiden trikoiden sauma on jäänyt mieleen erinäisistä kirjoista.


Varsin tunnettu militariakirjallisuudessa on tämä pohjoisseinän ylösnousemuskohtaus, aikakauden haarniskaan pukeutuneen sotilaansa vuoksi.


Kuoriholvin maalauskoristelua.


Myös asehuoneen seinillä on maalauksia.



Veistoksia kirkossa on lukuisia, alkaen kotimaista työtä olevasta triumfikrusifiksista 1300-luvun jälkipuoliskolta.


Pyhä Jaakob vanhempi oli kirkon katolinen suojeluspyhä, hän esiintyy kirkossa pyhiinvaeltajan asussaan pariinkin kertaan: ns. Liedon mestarin työ n. 1350-75...


ja kotimainen työ 1500-luvun alkupuolelta.


Pyhä Anna itse kolmantena, pohjoismainen työ n. 1425-50.


Pyhä Yrjö talloo taas kerran lohikäärmettä, kotimainen työ n. vuodelta 1500.


Mahdollisesti Pyhä Olavi, lounaissuomalainen työ 1400-luvun loppupuolelta.


Tuntematon apostoli, pohjoismainen työ n. 1425-50.


Pietà, preussilainen työ n. 1425-50.


Alttarikaappi, lyypekkiläinen työ n. 1425-50.



Johannes Kastaja on saanut tehtäväkseen kannatella kastemaljaa.


Saarnatuoli on 1600-luvulta, kuten tapana on...


ja sen entisöinti 1853 oli asianmukaisesti dokumentoitu.



Kirkkolaivana oli sotalaiva täälläkin.


Ruokorauman ratsutilan kuorihauta.


Kirkkosalissa on vaikka mitä muinaismuistoa, kuten poltetusta savesta tehty keskiaikainen kynttilänjalka...


rippikellon teline 1700-luvulta...


saarnatuolin tiimalasi, jossa kadonneen kattokruunun koriste.


ja kaappikello, jossa turkulaisen O.E. Fockin 1853 valmistamakoneisto.


 Kirkon erikoisuus on oven salpaamiseksi seinään upotettu palkki.


Takaisin asehuoneeseen, josta löytyy kalkkikivinen kastemalja, vakiokalustoa keskiaikaisissa kirkoissa sekin.


Ja asehuoneessa on myös heraldiikkaa eli hautajaisvaakunoita. Eerik Silfverspåre, Moison, Suutarlan ja Pornaisten herra, kuoli 1679.


"Hopeakannusten" suvulle on kuulunut myös tämä vaakuna.


Eläessään Viljaisten ja Poikon kartanot omistaneen ja 1668 kuolleen eversti Eerik Boijen vaakunassa oli nimensä mukaisesti poijuja...


ja 1705 kuolleen Ahvenanmaan kihlakunnan tuomarin Eerik Rosendahlin vaakunassa tietysti ruusuja.


Kirkkosalin lounaisnurkassa oli kapeanlainen ovi...


josta mukana olleet nuoremmat miehet kapusivat aina ns. ulkosaarnastuoliin asti. Ja niin paljon kuin oppineet miehet ja naiset ovat Suomen kirkkoja kolunneet, niin vain löytyi sen lattian puruista vielä fragmentti keskiajan taidetta, palanen pyhimyskaapin koristelistaa.


Tiedot veistosten alkuperästä ja ajoituksesta perustuvat julkaisuun Suomen kirkot ja voivat joiltain osin olla vanhentuneita.


keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Ruskon kirkko

Ruskon kirkko sijaitsee Ruskon vuorella, "in monte Ruscho", ja on Markus Hiekkasen mukaan rakennettu todennäköisesti vuosina 1510-30.


Yksilaivaisessa kirkkosalissa on neljä tähtiholvia.




Holvien alaosan aukot paljastivat jos katto oli alkanut vuotaa, vesi valui ulos niistä.


Keskiaikaiset taideteokset on suurimmalta osin viety Kansallismuseoon tai tuotu meille Turun museokeskuksen kokoelmiin. Pari krusifiksia on jäljellä pohjoisseinällä...


toinen pienempi on 1300-luvulle ajoitettu...


ja suurempi 1400-luvulle.


Kristuksen silmät ovat alunperin olleet auki, ja ne on myöhemmin maalattu suljetuiksi.


Alttarilla on kopio yksi harvoista keskiajalla Suomeen päätyneistä Limogesin emaleista, pieni ristiinnaulittu Kristus.


Alkuperäinen on Kansallismuseossa, mutta oli taannoin esillä Turun linnan Valtapeliä - reformaatio Suomessa -näyttelyssä.


Saarnastuolin veistokset ovat turkulaisen Mathias Reimanin työtä vuodelta 1670.



Entiseen asuunsa sen palautti taiteilija Oskari Niemi 1927.


 Saarnastuolin alla on harvinaisuus, säilynyt keskiaikainen sivualttari.


Kirkkolaiva on fregatti, jonka 1814 lahjoittivat "Suomen sodasta palanneet". Aihetta kiitollisuuteen oli.



Vanhan alttaritaulun lahjoitti kasvikirjastaan kuuluisa Elias Tillandz jo 1683.


Eskilstunassa valmistetun kaappikellon lahjoittivat "Ruskon poikamiehet" 1781, liekö hyvitykseksi kolttosistaan?



Karin Lehmussaaren suunittelema vihkiryijy on lahjoitettu 1958.


Kirkkosalissa on myös kaksi mahtavaa kaminaa, valmistajana Veljekset Friis konepaja Kokkolasta, mallia no 3. He ovat tehneet näitä moniin kirkkoihin.



Tukevasti raudoitettu arkku on Kaanaan sepän Joran Klangin valmistama, ja vuodelta 1797.


Penkkirivit numeroitiin aikoinaan lopettamaan kiistat istumapaikoista.


Rivi no 20 ei luottanut siihenkään, vaan varmuuden vuoksi asensi lukon omaan oveensa.


Sakaristossa oli vielä lisäksi viimeistä tuomiota esittävä maalaus vuodelta 1752...



ja pari kasukkaa, vuosilta 1713 ja 1800.


Kirkon ulkopuolella olivat kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini v. 1874...


 sekä kellotorni, monien kaltaistensa tavoin 1700-luvulta.

.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...