Kokemäellä, Kokemäenjoen rannalla, odottaa matkailijaa tällainen näky.
Portinpielessä on paikan historiasta kertova kyltti, kuten asiaan kuuluu (ja muistattehan että kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi).
G.T. Chiewitzin suunnittelemassa puistossa seisoo Suomen kansallispyhimys piispa Henrikin pysti (Emil Cedercreutzin veistoksen kopio vuodelta 2002).
Uusgoottilainen Pyhän Henrikin kappeli on turkulaisen Pehr Gylichin suunnittelema, ja valmistui 1857, jolloin vietettiin kristinuskon Suomeen saapumisen 700-vuotisjuhlavuotta eli juupelijuhlaa.
Jo avonaisesta ovesta pilkistää se, minkä suojaksi kappeli on rakennettu...
ja sehän on Pyhän Henrikin saarnahuone, luhtiaitan alaosa, jossa piispa Henrikin kerrotaan saarnanneen, ja myös viettäneen viimeisen yönsä ennen (reki?)matkan jatkumista Köyliöön ja kohtaamiseen Lallin kirveen kanssa. Tapahtuiko kestitys (ja Kerttu-emännän siitä antama väärä todistus) Lalloilan talossa täältä lähdön ja murhan välisenä aikana? Ehkä matkaan käytetyn ajan on joku paikallishistorioitsija laskenut.
Etuseinän harvinaisen varholiitoksen kerrotaan olevan saksalaista alkuperää.
Saarnasiko Henrik tuosta suuremmasta ikkuna-aukosta kuten perimätieto kertoo? (Miksi hänen piti ylipäätään saarnata sisältä käsin?)
Aukon takana on ilmeisesti osia, jotka jäivät yli kun aitta mahdutettiin kappelin sisään.
Aitan seiniin on kaiverreltu muisto jos toinenkin, nuorin bongaamamme vuodelta 1985. Muuna vandalismina aitan seinistä on aikoinaan revitty tikkuja käytettäväksi hammassäryn parantamiseen.
Oppaamme Ilari Aalto loi tunnelmaa täälläkin latinankielisellä laulullaan.
Kulttuuriperinnön ammattilaista murehdutti silti kappelin kunto. Maaperä on antanut periksi, ja rakennus kallistunut jo yli 25 cm jokea kohden. Melkoinen repeämä oven yläpuolella olikin nähtävissä.
Dendrokronologinen tutkimus on ajoittanut vanhimman hirren 1400-luvulle, mutta toisaalta hirsirakennuksia on uusittu hirsi kerrallaan, joten miten aito tämä ilmeinen reliikki sitten on, ainakin se on kooltaan suurin kaikista Pyhään Henrikiin liittyvistä (tärkein sentään on piispan itsensä kallonpala). Onko tämä nyt Suomen Torinon käärinliina, uskovat uskoo ja muut ei? Suomen vanhimman puurakennuksen maineessa saarnahuone kuitenkin on.
Aitta sijaitsee Kokemäen Ylistaron kylässä, jossa myös rautakautisen Teljän kauppapaikan oletetaan sijainneen. Ainakin paikalta oli kauniin keväiset näkymät Kokemäenjoen molempiin suuntiin.
.