tiistai 4. joulukuuta 2018

Uutta finnassa (marraskuu 2018)

750 uutta objektia, ja samalla ylitettiin 58000 tietueen raja.

Mukana mm. matkamuistoja Lapista...


mitaleja, kuten tämä Itä-Preussin venäläisistä vapauutamisen muistoksi 1914 lyöty...


farmasiaa, kuten Niittysen linimenttiä...


1800-luvun turkulainen klarinetti...


sota-ajan valaisimiksi valmistettuja pahvipäreitä eli pärekkeitä...


Turun linnan matkamuistotulitikkuja...


salmiakkirasia...


Turussa toimineen Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy:n valmistama lasten Luxus-merkkinen polkupyörä...


Lotta-Svärdin käsivarsinauha...


taisteluaiheella pakotekoristeltu vati...






kastemalja vuodelta 1930...


sekä turkulaisaluksen vuonna 1852 päivätty kiinalainen satama-asiakirja, josta enemmän Turku/Åbo 1800 -blogissa.

.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Ravattulan Ristimäen syysseminaarissa

Koruista kuituihin, hautapaaseista hiuslaitteisiin -semma pidettiin Akatemiankadun Geotalossa, johon Turun yliopiston arkeologian oppiaine on muuttanut, aiemminhan siellä oli Åbo Akademin kemianlaitos. Luentosalin edustan kapeaan käytävään oli mahdutettu kahvitarjoilun ja myyntituotteiden lisäksi mm. Ristimäeltä peräisin oleva hautakivi, ynnä aikaisempien muinaispukujen esiliinoja...


ja tarkoin peitetty vitriini.


Esitykset avasi Juha Ruohonen kertomalla kahdesta vyöhelasta, uniikkeja Ristimäelle ja ilmeisesti saman tekijän tuotantoa.


Tämä oli samalla aasinsilta tilaisuudessa julkistettuun Ravattula-riipukseen, jonka valmistusta esitteli korun suunnitellut Johanna Iso-Järvenpää.


Tauolla olikin peitteet poistettu ja koru esikuvineen nähtävillä.



Ennen taukoa kuultiin myös Siiri Tuomenojan esitelmä gradunsa aiheesta, Ristimäen hautakivistä. Niitä on sekä haudattujen ylä- että jalkopäässä, tai keskelläkin. Joskus kyseessä on yksittäinen harjamainen kivi, joskus kolmen kiven ryhmä. Joskus koko hauta on peitetty kivin - haluttiinko erityisen harmittavaiset tyyypit pitää varmasti maan alla?




Tauon jälkeisillä luennoilla olikin, jos ei kuvauskielto, niin löytöjä esittävien power point -kuvien julkaisukielto. Jaana Riikonen kertoi päähineistä, koruista ja kampauksista, ja teki sen jälkeen Siiri Tuomenojalle nutturan toisen kahdesta Ristimäestä säilyneen hiuspehkon mukaan.



Veronika Paschenko esitteli ohimoriipusten ja viittojen pronssispiraalikoreisteita. Ohimospiraalikoristeita on löydetty Baltian maista ja Venäjältä, mutta palautuvatko ne ehkä Bysantin vallasnaisten koruihin?

Ohjelmaan merkitty Heini Kirjavaisen osuus oli jäänyt pois, joten seminaari päättyi Jaana Riikosen esittelemään hankkeeseen Ravattulan muinaispuvun luomisesta - mutta siitä voi lukea enemmän Turun Sanomien jutusta.

Blogipostauksia seminaarista myös täällä ja täällä.

perjantai 23. marraskuuta 2018

Rettigin palatsi 90 vuotta

Aboa Vetus & Ars Novan väki kutsui turkulaiset museokollegat Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelyynsä. Näyttely on melko tekstipainotteinen, mutta tässä muutama kuva. Pääosassahan oli tietysti rakennus itse.




Punainen pömpeli kertoi kusssakin huoneessa mitä siinä oli ollut rettigien aikoina.


Paikka on kuuluisa Aboa Vetuksen keskiaikaisista löydöistä, mutta nyt oli esillä kesällä pihamaasta löytyneitä jäänteitä Rettigien ajoilta.


Skumppaa oli juotu huvimajan vanhalla sijaintipaikalla luona ilmeisen runsaasti.


Turun museokeskukselta lainatut Rettig-suvun esineet olivat hauskasti kupujen alla esillä isäntäparin makuuhuoneessa. Seinällä piirustuksia Bomanin huonekalutehtaan palatsiin valmistamista huonekaluista.


Huoneen hajaantuneesta irtaimistosta oli saatu jäljitettyä yksityisomistuksessa oleva 1700-luvun venetsialaistyylinen peili


Portaikko yläkertaan...


jonne kuitenkin mentiin leveämpiä rappusia, yleisöltä suljettuun entiseen biljardihuoneeseen, joka nykyisin on kokouskäytössä. Aikoinaan myös täynnä Rettigien omistamien laivojen pienoismalleja, jotka sittemmin päätyivät Forum Marinumin kokoelmiin. Niitä oli sieltä saatu muutama takaisin lainaksi.


Biljardihuone oli ylimmässä kerroksessa ja näyttely toisessa. Moni kävijä ei taida edes huomata että ensimmäinen eli (Hämeenkadulta nähtynä) katutason kerros on edelleen yksityiskäytössä. Palatsistaan Rettig saattoi katsella samaan aikaan valmistunutta tupakkatehdastaan (korkea rakennus oikealla, matalampi alhaalla oikealla on palatsin kokonaisuuteen kuuluva ns. konsulinna).


Toiselta puolen rakennusta oli näkymä pitkin Aurajokea alajuoksulle päin.


Näyttelyä on jo päätetty jatkaa ensi toukokuulle asti. Siihen liittyvistä opastuksista ja luennoista tietoa täällä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...