keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Roope, Aku ja veljenpojat Turun linnassa!


Tänään ilmestyi Aku Ankan jatkotarinan Hankalan hansamatkan kolmas ja viimeinen osa, jossa päädytään etsimään Roopen esi-isän Sir Turvesuo MacAnkan Turun linnaan kätkemää aarretta Bergenistä, Lyypekistä, Tallinnasta ja Turun tuomiokirkosta saatujen johtolankojen perusteella.

Turussa asiasta otettiin kaikki irti: tarinan tekijät eli käsikirjoittajat Knut Nærum ja Tormod Løkling sekä piirtäjä Arild Midthun olivat Turun taidemuseolla signeeraamassa siellä myynnissä ollutta seikkailusta tehtyä kolmikielistä erikoispainosta.

Kuvassa kateellisten pällisteltäväksi oma signeerattu versioni, jonka sain bulvaanin kautta haltuuni. Pitäisiköhän tuo nyt pakata ilmatiiviiseen arkistokelpoiseen muovipussiin odottamaan huutokauppaa hamassa tulevaisuudessa? :-)

EDIT: Turku-TV:n uutisfilmi tapahtumasta Taidemuseolla.

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Cliffordin torni


Yorkista riittää aiheita monenkin blogitekstiin, mutta aloitetaan sillä, mitä Yorkin keskiaikaisesta linnasta on enää jäljellä eli Cliffordin tornista (Clifford's Tower)

Vilhelm Valloittaja perusti Yorkin linnan v. 1068. Rakennelma oli puuta ja hyvä esimerkki motte-and-bailey -tyyppisestä linnasta, jonka mallin normannit toivat mukanaan. Puinen tai kivinen keep eli torni pystytettin keinotekoiselle kummulle (motte) ja sitä ympäröi muurin rajoittama piha, eräänlainen esilinna eli bailey.

Linna tuhoutui ensimmäisen kerran jo seuraavana vuonna viikinkien hyökkäyksessä, ja niin myös 1190, jolloin Yorkin juutalaisväestö teki mieluummin itsemurhan kuin antautui ristiretkihengen villitsemän väkijoukon lynkkaamaksi. Tapahtuman muistoksi on kukkulan juurella laatta.


Kivinen torni rakennettiin 1200-luvulla Henrik III:n toimesta. Se muodostuu ikäänkuin neljästä yhteenliitetystä pyöreästä tornista ja suorakulmaisesta, kaakon puolella olevasta, porttitornista. Linnanpihalla on keskiaikaista kokonaisuutta esittelevä malli.


Tässä lähempää. Kukkula on ollut vallihaudan ympäröimä, minkä lisäksi Ouse- ja Fossjokien tulvat heikensivät rakennetta niin, että muureihin on aikojen saatossa ilmaantunut leveitä, mutta paikattuja repeämiä.


Torni oli alunperin umpinainen, mutta ruutivaraston räjähdys v. 1684 jätti jälkeensä vain ulkoseinät.


Porrastorniin pääsi tämän näköisestä aukosta.


Pieni kappelintapainen oli säästynyt. Paljon ei siinäkään nähtävää ollut, mutta tilaan oli sijoitettu suurikokoinen "kirja", jonka sivuilta sai tietoa keskiaikaisesta elämänmenosta.


Kappelista portaat jatkuivat ylös...


...muurinharjalle, jolta näki hyvin koko säilyneen sisäosan.


Suuri pyörylä alhaalla vasemmalla on linnan kaivon paikka. Oikealla porttitorni kappeleineen.


Eikä tietysti niin pientä nähtävyyttä, ettei museokauppaa löytyisi!


Muurinharjanne itse oli ulkoreunaltaan aika kokooonkursittu, sisäpuolta turisteja suojasi kaide.


Matkailijan kuuluu päästä rahoistaan eroon, jollei muuten niin paiskomalla niitä kummallisiin paikkoihin. Cliffordin tornissa tällainen kolo oli kehittynyt ylös muurinharjalle.


Ja mikäpä ettei, torni on historiansa ehtinyt toimia mm. rahapajana monen muun linnan tavoin, samoin vankityrmänä. Viimeisen taistelunsa se näki Englannin sisällissodan aikana, jolloin 1644 parlamentaristit piirittivät Yorkissa puolustautuneita rojalisteja. Kaupungin länsipuolella käytiin Marston Moorin taistelu, joka ratkesi parlamentin kannattajien eduksi ja heillä jäi sen myötä myös Yorkin herruus.

Torni on English Heritagen ylläpitämä, pääsymaksu oli £3,90 ja kassalta ja kaupasta sai ostaa oheista 40-sivuista läpyskää hintaan £3,50.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

London calling


Alkuviikko kuluu Yorkissa ja Lontoossa ja palattua onkin jo juhannus. Kaponieeri pitää siis keskikesän tauon ja toivottaa lukijoilleen oikein hyvää juhannusta! :-)

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Winter Fury - neuvostojoukot

Kyseessä oleva peli on esitelty täällä ja suomalaisjoukot täällä.

Suomalaisia vastassa Laatokan Karjalassa oli Neuvostoliiton 8. armeija, ja Tolvajärven-Ilomantsin suunnalla I Armeijakunta, jonka joukot esittelen aluksi (jalkaväki-, hiihto- ja panssariyksiköiden osalta kuva vain ensimmäisestä pataljoonasta).

I AK:n esikunta, komentaja Roman I. Panin.



Hiihtopataljoonat (HiihtoP) 1 ja 2. Näistä ei tarkempaa tietoa.




Raskas tykistörykmentti (RTR) 130. Armeijakuntien RTR:t suorittivat mittaustiedustelua ja tykistökartoitusta laajemmin kuin divisioonatykistö. Aseistuksena 36 tykkiä, 107 mm raskaita kauunoita ja 122 mm raskaita haupitseja.
"Akad" - ei tietoa mikä tämä osasto on, jokin sotakoulun (akatemian) oppilaista koottu komppania?



Suomen kansanarmeijan hiihtopataljoonat 1 ja 2. Ei mitään tietoa näistäkään, ehkä luotu antamaan tasoitusta neukuille. Hiihtojoukot ovat, ymmärrettävää kyllä, aivan keskeisiä tässä pelissä. Kansanarmeijan yksiköt eivät varsinaisesti kuulu AK-joukkoihin, mutta niiden tavoin ne aktivoituvat 139. divisioonan vuoroilla.


139. Jalkaväkidivisioona perustettiin Valko-Venäjän sotilaspiirissä Smolenskin oblastin Kozelskissa syyskuussa 1939.


Divisioonan esikunta, komentaja Nikolai I. Beljajev.




Jalkaväkirykmentti (JR) 364:n pataljoonat I-III.




JR 609:n pataljoonat I-III.




JR 718:n pataljoonat I-III.




KTR 354. Aseistuksena 20 kpl 76 mm kanuunoita ja 16 mm haupitseja jakautuneina kolmeen patteristoon.


Haupitsirykmentti (HpR) 47. Aseistuksena 12 kpl 107 mm raskaita kanuunoita ja 12 kpl 152 mm raskaita haupitseja jakautuneena kahteen patteristoon.


Panssarivaunupataljoonan (PsvP) komppaniat A-C. Aseistuksena 43 kpl panssarivaunuja.



Panssarintorjuntapatteristo (PstP) 237. Aseistuksena 18 kpl 45 mm panssarintorjuntatykkejä.



Tiedustelupataljoona (TiedP) 162.



Pioneeripataljoona (PionP) 195. Aarnion mukaan pataljoonan numero oli 57.




75. jalkaväkidivisioona perustettiin Leningradin sotilaspiirin Ostrovissa syyskuussa 1939.

Divisioonan esikunta, komentaja Aleksander M. Stepanov.




JR 28:n pataljoonat I-III.




JR 34:n pataljoonat I-III.




JR 115:n pataljonat I-III.




KTR 68. Aseistus kuten edellä.




HpR 235. Aseistus kuten edellä.




PsvP 368:n komppaniat A-C. Aseistus kuten edellä.




PstP 82. Aseistus kuten edellä.




TiedP 54.





PionP 97.




155. Jalkaväkidivisioona perustettiin Kalininin sotilaspiirin Opotshkassa syyskuussa 1939.

Divisioonan esikunta, komentaja Pjotr A. Aleksandrov.




JR 436:n pataljoonat I-III.




JR 659:n pataljoonat I-III.




JR 786:n pataljoonat I-III.



KTR 306. Aseistus kuten edellä.




HpR 378. Aseistus kuten edellä.




PsvP 421:n komppaniat A-C. Aseistus kuten edellä.




PstP 178. Aseistus kuten edellä.




TiedP 129.




PionP 203.




HiihtoP 12. Esiintyy taistelukuvauksissa vasta tammikuussa niin kuin muutkin neukkujen hiihtojoukot. Jonkinlaista tasoitusta 155. divisioonalle, joka joutuu puskemaan yksinään Möhkön tien suunnassa?


Pyrin päivittämään tätä jos tarkempia tietoja joukko-osastojen numeroinnista ja aseistuksesta heruu, saatavissa olevat ovat ristiriitaisia vielä yli 70 vuotta myöhemmin! Lähteenä on ollut kirjallisuus sekä tämä saitti. Täydennykset ja tarkennukset ovat tervetulleita.

Kirjallisuus:
Talvisodan historia 1-4
Matti A. Aarnio: Talvisodan ihme
Ohto Manninen: Talvisodan salatut taustat
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...