Kemal Atatürkin sanomiset ovat Turkissa korkeassa kurssissa, myös museon seinästä niitä löytyi.
Seudun varhaisia asukkaita oli haudattu suuriin ruukkuihin.
Esillä oli todella hienoja esineitä eri materiaaleista, niin metallia...
...kuin keramiikkaa ja lasia.
Seudun läpi ovat kulkeneet lukemattomat valloittajat. Tässä ratsuväkeä...
...ja tässä jalkaväkeä.
Veistoksia oli paljon, todella hienojakin, monet tosin tuhannen päreiksi pirstottuina, joten aika työn olivat arkeologit ja konservaattorit saaneet tehdä.
Kolme sulotarta eli khariitit olivat aihe, joka antoi mahdollisuuden kuvata nuoria alastomia naisia niin antiikin kuin renessanssinkin aikana. :-)
Rooman keisareita riitti myös, tässä Trajanus.
Erityisen suosittu oli Hadrianus, tässä sekä haarniskalla että ilman.
Huomatkaa ero leukaperissä. Hadrianuksesta alkoi partaisten keisareiden aika, kertoman mukaan siksi, että hän halusi peittää kasvojensa rokonarvet, mutta toisaalta syynä saattoi olla halu samaistua partaisuudestaan tunnettuihin filosofeihin.
Vaikka Antalyan perusti Pergamonin hellenistikuningas Attalos II, se kukoisti erityisesti Hardianuksen aikana. Keisari teki v. 130 jKr. kaupunkiin vierailun, jonka kunniaksi rakennettiin riemukaari.
Myös roomalaisia ruumisarkkuja eli sargofageja oli säilynyt paljon.
Tässä muutamia lähikuvina.
Esillä oli myös vaatimattomampia hautauksia.
Marmoria on parin viime vuoden matkoilla tullut nähtyä niin paljon, että harvinaisempi pronssi on alkanut kiinnostaa enemmän. Antiikin aikana pronssia käytettin paljon sellaiseen, mihin myöhemmmin käytettiin rautaa. Paljon siitä on sulatettu uusiokäyttöön, mutta esim. tämä käsivarsi antaa avistuksen siitä, miten hulppeita veistoksia pronssista tehtiin.
Menorahia kuvaava levy Lyykian vanhimmasta synagogasta.
Antiikkifriikkinä muut epookit jäivät vähemmälle huomiolle, mutta niitäkin museossa esiteltiin. Loppun kuva turkkilaisista ampuma-aseista, joskin vitriinin lattialla näyttää olevan jokin pepperboxikin.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti