maanantai 9. toukokuuta 2011

Winter Fury - suomalaisjoukot

Itse peliä on käsitelty täällä, tässä esitellään siinä esiintyvät suomalaisosastot.

Pelin alussa Suomen pelaajalla on käytettävissään seuraavat joukot (tässä historiallisen sijoittelun mukaan, mutta pelissä vapaavalintainen):

Möhkön (Ilomantsin) tien suunta:

Erillinen Pataljoona 11 (Er.P 11).




Sissikomppania 1. Tällä tarkoitetaan kenties Osasto Julkusta, josta vuoden 1940 puolella tuli 2. Erillinen Sissikomppania.



Ägläjärven (Tolvajärven) tien suunta:

Osasto R:n (Os R) esikunta. Everstiluutnantti V. Räsänen.




Erillinen Pataljoona 10 (Er.P 10).




Konekiväärikomppania 2 (KKK 2).




Kenttätykistörykmentti 13:n 9. patteri (9./KTR 13). Aseistuksena 4 kpl 76 LK/13




30. marraskuuta saapuvat vahvistukset:

Erillinen Pataljoona 112 (Er.P 112).




Jalkaväkirykmenti 37:n 8. komppania (8./JR 37). JR 37 perustettiin Mikkelissä ja oli osa Savon sotilasläänissä perustettua 13. Divisioonaa. Yksikölle ei ole nimettyä counteria.


2. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Polkupyöräpataljoona 7 (PPP 7). Osasto koottiin Oulussa Haapajärven, Pyhäveden ja Haapaveden miehistä, kts. täältä.



6. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Osasto P:n (Os P) esikunta. Everstiluutnantti Aaro Pajari.




Osasto A:n (Os A) esikunta. Eversti Per Ekholm.




Erillinen Pataljoona 9 (Er.P 9).




Kenttätykistörykmentti 12:n 5. patteri (5./KTR 12). Aseistuksena 4 kpl 76 LK/13.




7. joulukuuta ei saavu vahvennuksia, mutta kylläkin 2 täydennyspistettä, joilla saa takaisin 2 tuhoutunutta komppaniaa.

8. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Jalkaväkirykmentti 16:n I pataljoona (I/JR 16).




Jalkaväkirykmentti 16:n II pataljoona (II/JR 16).




Konekiväärikomppania 16 (KKK 16).




Kranaatinheitinkompania 16 (Krh.K 16).




Pioneerikomppania 16 (Pion.K 16).




Jalkaväkirykmentti 41:n III pataljoona (III/JR 41). Vielä joulukuussa se oli Kenttätäydennysprikaatin XIII kenttätäydennyspataljoona (XIII/KT-Pr.). Perustettiin Kuopiossa.


Kenttätäydennysprikaatin 4. kranaatinheitinkomppania (4. Krh.K/KT-Pr.).




9. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Jalkaväkirykmentti 16:n III pataljoona (III/JR 16).




Jalkaväkirykmentti 41:n I pataljoona (I/JR 41). Vielä joulukuussa se oli Kenttätäydennysprikaatin V kenttätäydennyspataljoona (V/KT-Pr.). Perustettiin Ilmajoella.


Jalkaväkirykmentti 41:n II pataljoona (II/JR 41). Vielä joulukuussa se oli Kenttätäydennysprikaatin XII kenttätäydennyspataljoona (XII/KT-Pr.). Perustettiin Porissa.


10. joulukuuta saapuvat vahvistukset (lisäksi suomalaiset saavat 2 täydennyspistettä):

Kenttätykistörykmentti 6:n III patteristo (III/KTR 6), miinus 9. patteri. KTR 6 kuului Satakunta-Hämeen sotilasläänissä muodostettuun 6. Divisioonaan. Aseistuksena kahdessa patterissa yhteensä 8 kpl 76 K/02.


11. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Kenttätykistörykmentti 6:n 9. patteri (9./KTR 6). Aseistuksena 4 kpl 76 K/22.




13. joulukuuta 2 täydennyspistettä.

16. joulukuuta 2 täydennyspistettä.

18. joulukuuta saapuvat vahvistukset:

Sissipataljoona 2 (SissiP 2). 




Kirjallisuus:
Talvisodan historia 1-4
Matti A. Aarnio: Talvisodan ihme

6 kommenttia:

Kari kirjoitti...

Merkillisen pieni kantama noissa suomalaisten tykeissä. Ymmärrän kyllä ettei neljän putken patterin tulivoima ole kovin suuri verrattuna kokonaiseen tykistörykmenttiin, mutta luulisi kantaman 75-76 mm keskiraskailla kanuunoilla olevan esim. 10 km = 5 hexiä.

metsis kirjoitti...

Totta, kantama on aivan liian lyhyt. Teinpä tässä pienen selvityksen suomalaisten tykeistä. Lähteenä olen käyttänyt Jyri Paulaharjun teosta Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918-1995 ja sieltä erityisesti luetteloa kalustotilanteesta 14.3.1940 eli talvisodan päättyessä.

Kenttätykistörykmentit koostuivat kolmesta patteristosta (vastaa jalkaväen pataljoonaa), joilla olivat tunnukset I, II ja III. Kukin patteristo koostui puolestaan kolmesta patterista (vastaa jalkaväen komppaniaa), joiden numerointi näkyy vaihdelleen. Joissakin numerointi oli juokseva alkaen I patteristosta, toisissa patterit oli numeroitu aina 1.-3.

metsis kirjoitti...

Nappula 9/13 viitannee ilmeisesti kenttätykistörykmentti 13:n 9. patteriin eli 9./III/KTR 13 tai pelkästään 9./KTR 13, jolla oli Paulaharjun mukaan kalustonaan 4 kpl 76 LK 13 -kanuunoita. KTR 12:ssa oli normaalien I, II ja III patteristojen lisäksi erillinen 5./KTR 12 (pelin 5/12), jonka aseistuksena oli niin ikään 4 kpl 76 LK 13 -kanuunoita.

Tammikuun alussa kenttätykistön organisaatiota muutettiin, jolloin patteristosta III/KTR 6 (nappula III/6) muodostetiin I/KTR 14. Aseistuksena kalustoluettelo mainitsee 8 kpl 76 K 02 ja 4 kpl 76 K 22. Jälkimmäiset ovat näemmä saaneet oman nappulan 9/6, joka kai oikeasti pitäisi olla 7./KTR 6 (ja 1.1.1940 alkaen oli 7./KTR 14), koska KTR 6:n II ja III patteristossa oli vain kaksi patteria kummassakin.

metsis kirjoitti...

76 mm:n venäläinen kanuuna vuodelta 1902 (76 K 02) oli keisarillisen Venäjän armeijan kenttätykistön pääase. "Pikakanuunana" tunnetun tykin tulinopeus oli nopeampi kuin aiempien mallien, ja se osoittautui myös käyttökelpoiseksi epäsuoraa tulta ammuttaessa, vaikka oli suunniteltu vain laakatulta varten. Sisällissodan aikana tykkejä saatiin runsaasti sotasaaliiksi sekä ostettiin saksalaisten sotasaaliksi saamia. Kymmenkunta kappaletta hankittiin 1930-luvulla. Kanuunan kantama oli 7,9 - 10,6 km eli 4-5 heksiä.

76 mm:n lyhennetty kanuuna vuodelta 1913 (76 LK 13 tai 76 LK 10/13) perustui ranskalaisen Schneiderin tykkitehtaan Venäjälle suunnittelemaan kanuunaan. Venäjällä kanuunaa kehitettiin edelleen. Näitä suomalaiset saivat muutaman saaliiksi sisällissodassa, enimmät kuitenkin ostettiin saksalaisilta. Kantama oli 6,5 - 7,0 km eli 3-4 heksiä.

metsis kirjoitti...

76 mm:n ranskalainen kanuuna vuodelta 1922 (76 K 22) oli Schneiderin vientimalli, jota oli tuotu koekäyttöön Suomeen (muille maille tykki ei kelvannut) 1926 juuri nämä neljä kappaletta. Paperilla hyviltä näyttävistä ominaisuuksista huolimatta tykki osoittautui pettymykseksi, ja tykit olivatkin Viipurissa varastossa, josta ne äkkiä kaivettiin käyttöön. Kantama oli 3,0 - 10,6 km eli 2-5 heksiä.

Kari kirjoitti...

Vastauksena ylhäältä laskien kolmanteen kommenttiin: KTR 6:n patteristojen määrässä viittaat tilanteeseen talvisodan lopulla. Listaus marraskuun lopulta kertoo selkeästi että jokaisessa patteristossa oli kolme patteria. Pelin ”III/6”-patteri on itse asiassa kahden patterin kokoinen yksikkö (kuten myös taisteluarvoista voi päätellä), joka olisi ollut loogisinta jakaa pattereihin (7./KTR 6 ja 8./KTR 6) kun kerran se kolmaskin patteri (”9/6”) on omana counterinaan. Ehkä ns. counter clutteria haluttiin karsia juuri tässä kohden.

Off-topic, mutta kun tuossa linkin listassa kerrotaan Kemissä perustetun III/KTR 9:n kohdalla lakonisesti että ”ei kalustoa”, niin se oli tosiaan totta. Osaston kuormastossa palvellut isoisäni kertoi, että tykkejä saatiin vasta Suomussalmen taistelujen saaliina ja niillä he osallistuivat Kuhmon taisteluihin sodan lopulla. Paulaharjun kirjan mukaan kalustoa oli sodan lopussa kahteen patteriin, aseistuksena toisessa 76 K 36 ja toisessa 122 H 10. Ensin mainittu on selkeästi saalisase, jota ei ollut käytössä ennen sotaa.

Kuhmon motitus kesti sodan loppuun asti. Aselevon tultua ja tulituksen lakattua isoisäni oli parin muun miehen kanssa lähtenyt katsomaan miltä ne vanjat oikein näyttävät. Vastapuolen rivimiesten kanssa oli vertailtu kelloja, vaihdettu muistoksi kolikoita yms. Neukkujen puolelta oli sitten ilmestynyt näkyviin jonkin sortin kiho (upseeri, politrukki mikä lie) ja suomalaiset olivat ikävyyksien välttämiseksi palanneet omalle puolelleen rintamaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...