Kirkko itse sijaitsi sisäpihalla.
Talvisen hiljaista oli Omodoksenkin kujilla.
Talvi tai ei, appelsiinit kypsyivät puissa!
Vierailukohteena oli myös vanhakantainen viininpuristamo jättiläismäisine puuruuveineen. Matkamuistojen ostelun jälkeen palattiin Limassoliin kiertelemään kaupunkia. Missasimme keskiaikaisen linnan, jossa olisi ollut museonkin tapainen, mutta muhkeat palat omenapiirakkaa kermavaahdon kera onnistuimme kuitenkin tilaamaan. Totta puhuen Limassolista ei järin hääviä kuvaa jäänyt. Aioimme ensin palata laivalle kävellen, mutta tie oli niin kurainen, että hyppäsimme paikallisbussiin ja huristimme sillä satamaan, jossa maan tavan mukaan nökötti myös pieni kreikalaiskatolinen kappeli. Matkamiehille lienee se tarkoitettu, joten poikkesin itsekin sytyttämässä maksullisen tuohuksen.
Laiturissa meitä odottikin jo Kristina Katarina.
Liekö tuo pelti tarkoitettu pitämään rotat ja muut tunkeilijat poissa laivasta?
Laivastamme ei tässä sen enempää, varustamon tekemän esittelyvideon voitte katsoa täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti