Ensimmäisenä on tietysti mainittava Ratsuväkimuseo, Lappeenrannan linnoituksen 1772 valmistuneeseen vahtitupaan sijoitettu. Perusnäyttely uusittiin 2019, ja onpa siellä lainassa muutama Turun kaupunginmuseonkin esine.
30-vuotisen sodan kunnian päiviltä ei paljon materiaalisia jäänteitä ole.
Enemmän on sitten alkaen 1800-luvun lopusta, 1889-1901 toimineesta Suomen Rakuunarykmentistä eteenpäin.
Patarummut ovat ratsuväen oma sotilasmusiikin soitin, jolla on vuosisataiset perinteet. Niitä oli aina kaksittain soittajan edessä hevosen molemmin puolin.
Luurankotakki ja punaiset hurmahousut olivat tavallinen näky sotienvälisen ajan Lappeenrannassa. Sotaan toki lähdettiin vähemmän koreissa asuissa.
Vaan ilman hevostaan ja satulaansa olisi rakuunakin vain jalkamies.
Ja hevosten terveydestä on huolehdittava siinä missä ratsastajienkin.
Museokaupasta mukaan lähti muki, jossa toisella puolella oli hevonen, toisella Ruotsin kuningas Fredrik I:n monogrammi, muki tässä kuvattuna Kalastajankadun kahvihuoneen automaatilla. Fredrik I perusti Uudenmaan rakuunarykmentin (r. Nylands Dragonregemente) 1721, ja kun rykmentti perustettiin 1918 uudelleen, tuli kunkun monogrammista URR:n tunnus. Hämeen ratsurykmentti HRR sai puolestaan hirvenpään, ja varmasti huomasittekin, että molemmat löytyvät museon oven molemmin puolin.
Linnoitukseen vievän Kristiinankadun varrelta voi löytää Pentti Papinahon Rakuunapatsaaan (1982), joka alunperin pystytettiin pankin aulaan ja siirrettiin nykyiselle paikalleen Pusupuistoon kuusi vuotta myöhemmin. Sisätiloihin tehdyn veistoksen siirtäminen ulos aiheutti sittemmin restaurointitarvetta. Tähän suora sitaatti Lappeenrannan kaupungin sivustolta:
Teos kuvaa 1920-luvun ratsuvääpeliä pystyyn karahtavan ratsun selässä. Luurankotakkiset, punahousuiset ratsuväen miehet ja heidän ratsukkonsa kuuluivat pienen kaupungin katukuvaan 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Ratsuväkiprikaati muodostui Uudenmaan Rakuunarykmentistä (URR) ja Hämeen Rakuunarykmentistä (HRR). Tämä joukko asettui 1921 Suomen Rakuunarykmentin tiloihin. Lopullisesti rakuunat jalkautettiin sotien jälkeen Lappeenrannassa vuonna 1947.
Nämä nähtävyydet tuli kierrettyä tulopäivän iltana, mutta aamulla hotelliaamiaisella tajusin em. ulkoveistossivustoa skrollatessani että jotain on jäänyt näkemättä. Onneksi olin ajoissa liikkeellä, joten säntäsin siltä istumalta Lappeenrannan kirkon puistoon, jossa sijaitsee turkulaisen Wäinö Aaltosen 1963 pystytetty Suomen ratsuväen muistomerkki.
Morionit päässähän siinä ratsastetaan, kuten Pentti Papinahon 1975 paljastetussa Hakkapeliittain kotiinpaluu -veistoksessa, ja miksipä ei, huomasitte varmaan morionin myös Ratsuväkimuseon vitriinissä. Kääntöpuolelle taas on kaiverrettu Suomen ratsuväen eri joukko-osastot ja rykmentit vuosilta 1617-1947 alkaen Otto Yxkullan rykmentistä.
Eikä tässä ollut edes kaikki, vaan Lappeenrannasta löytyvät myös Hämeen ratsurykmentin muistomerkki ja Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ratsuväen miesten muistokivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti