Flaneur on kaikenlaisten muistomerkkien innokas harrastaja, ja Lappeenrannasta niitä löytyi runsain mitoin, johtuen monessa tapauksessa jo itärajan läheisyydestä. Jo linnoitukseen vievän tien varressa on Lappeenrannan taistelun (1741) muistomerkki.
Taistelu oli täysi katastrofi ja tappio Ruotsien aseille, mutta vuosisatoja myöhemmin siittä tuli velvoittava muisto itsenäisen Suomen armeijalle, kuten historiassa tapana on.
Muistomerkin takaosassa on laattoja liittyen muistomerkin rakennushistoriaan ja taistelun sukuhistoriallisiin ulottuvuuksiin.
Legendan mukaan muistomerkin keskellä oleva puinen virstanpylväs virtasi veren mukana nykyiselle paikalleen. Alkuperäinen on kuitenkin Etelä-Karjalan museon vitriinissä, yhdessä kummankin osapuolen univormujen ennallistusten kanssa.
Jonkinlaiseksi muistomerkiksi voi laskea myös Otto-Iivari Meurmanin suunnitteleman varsin pienenlaisen laululavan, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta .
Viereisen sataman alueella on puolestaan vuodelta 1950 olevan elokuvan inspiroima Markku Hirvelän veistos Kaunis Veera eli balladi Saimaalta.
Ja tietysti läheisessä rannassa on laivaravintola Prinsessa Armada.
Sataman Sannin ja siellä myytävän vety-lihapiirakan lasken myös muistomerkeiksi.
Mutta palataan hetkeksi Kauniin Veran luo, jonka juurella on 2021 menehtyneen Pave Maijasen muistomerkki, tiettävästi tarkka pronssinen kopio muusikon kitarakotelosta, Harri Ahosen muotoilema ja nimeltään Lavalla, vuonna 2023 paljastettu.
Turkulaiselle tutun Lotta-Svärd -patsaan alkuperäinen versio on täällä, Nina Sailon veistämänä, ja pystytetty 1985. Sen toisinnot ovat Turussa ja Tuusulassa, Turun patsas pystytettiin Tuomaanpuistoon 2001.
Linnoituksesta keskustaan päin palatessa vuorossa oli Lappeenrannan kirkko, ennen ensimmäistä maailmansotaa uusbysanttilaiseksi ortodoksiseksi kirkoksi suunniteltu, mutta luterilaisen seurakunnan käyttöön jäänyt.
Kirkko on harjanteella, jolla on aiemmin ollut yksi Lappeenrannan linnoituksen kolmesta etulinnakkkeesta, Nikolain etulinnake. Sen vallit ja vallihaudat ovate edelleen kunnostettuina jäljellä.
Jollain tapaa sympaattinen on tämä 1888 rakennetun näkötornin perusta.
Sillekin on oma muistolaattansa vuodelta 1968.
Seuraavana oli vuorossa Lappeen (eli entisen Lappeen maalaiskunnan) Marian kirkko vuodelta 1794.
Sen kulmilla oli vaikka ja mitä, alkaen Emil Filénin Kurjet-veistoksesta vuodelta 1949, joka tietysti toi mieleen turkulaisen Jussi Mäntysen eläintaiteen. Veistoksella on oma traaginen taustansa: paikalla sijainnut väestönsuoja sai täysosuman talvisodassa surmaten kymmenen ihmistä ja haavoittaen kahtakymmentä.
Kirkon kellotorni on hieman kauempana. Matkalla sinne on Ilmari Wirkkalan Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas.
Veistoksessa on sekä Savon että Karjalan vaakunat, koska Lappeenrannan ajateltiin tuolloin sijaitsevan molempien maakuntien rajalla. Alastomat soturit edustivat ajan klassismia.
Sotaanlähtömuistomerkit ovat hieman uudempi monumenttien laji. Täältä (talvi)sotaan lähti Jalkaväkirykmentti 4.
Hyvin liikuttava on tämä Juhani Honkasen Sotaorpo-muistomerkki.
Antti Niemisen muotoilena muistomerkki tuntemattomille sotilaille. Lappeenrannan sankarihautausmaalle haudataan edelleen tuntemattomiksi jääneitä taistelukentiltä löytyneitä suomalaissotilaita.
Itse sankarihautausmaata hallitsee Wäinö Aaltosen Suru ja Usko tulevaisuuteen, toisella puolella poikansa menettäneet vanhemmat, toisella isänsä menettänyt perhe. Onko mikään sodan aiheuttama pahempaa kuin lapsensa menettäneiden tuska? Se on poistunut keskuudestamme jo vuosikymmeniä sitten, mutta silti muistamisen arvoista.
Hautausmaan reunalla, Kansalaistoria vastapäätä, on Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkki, kulminoituen Kauko Räsäsen Äiti-Karjalaan.
Musta muuri täynnä nimiä, pitäjä pitäjältä. Tätä kirjoitettaessa Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä fasistinen Venäjä jatkaa luovutetulla alueella sijaitsevien suomalaisten sankarihautausmaiden tuhoamista. Muistomerkki on siksikin ajankohtainen.
Lappeenrannan veistokset ja julkiset muistomerkit.
Lappeenrannan muistomerkkien kartoitusprojektista vuonna 2023 täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti