torstai 11. lokakuuta 2012

Turun linnan ulkomuseon nousu ja tuho

Tukholmaan 1891 avattu Skansen oli esikuvana ulkomuseotoiminnalle, joka alkoi Helsingin Seurasaaressa vuonna 1909. Kuten tavallista, Turussa oli oltu liikkeellä jo aiemmin. Kysymys ulkomuseon perustamisesta oli nostettu esiin 1893, ja yleisölle Turun linnan puiston ulkomuseo avautui Turun kaupungin historiallisen museon 25-vuotisjuhlassa syyskuun 15. päivänä 1906. Museon 50-vuotisjuhlien jälkeen vuonna 1932 julkaistussa kirjasessa se esitellään suurimmassa laajuudessaan. Yllä olevassa kuvassa oikealla on kohde no 1 eli Bagarlan herraskartano, jonka Suomen sodan aikainen Kuopion maaherra Olof Wibelius rakennutti ollessaan lääninsihteerinä Turussa. Muut rakennukset ryhmittyivät linnan eteläpuolelle:


2 Perniön tupa
3 Puolalan aitta
4 Vänrikki Stoolin tupa
5 Suomusjärven aitta
6 Perniön luhtiaitta
7 Piispan aitta

Piispan aitta oli peräisin Oripään Uotilan talon mailta, ja kerrottiin kuuluneen piispa Maunu II Tavastille. Ulkomuseon oppaaseen kirjoittanut Julius Finnberg ei uskonut sen olleen sentään niin vanha, mutta kuitenkin vanhempi kuin aittaan kaiverrettu vuosiluku 1674 olisi todistanut.

Sotienvälisenä aikana pohdittiin rakennuskannan siirtämistä Ruissaloon, mutta ennen sitä sota ehti tehdä lopun lähes koko ulkomuseosta. Bagarlan kartano paloi talvisodan pommituksissa 1. tammikuuta 1940.  Jatkosodan alun pommituksissa 26. kesäkuuta 1941 paloivat, paitsi päälinna, myös Puolalan ja piispan aitat sekä Perniön luhtiaitta.

Jäljelle jääneistä rakennuksista "Vänrikki Stoolin tupa" eli vänrikin hahmon esikuvana olleen Porin rykmentin lipunkantajan Karl Gustaf Polvianderin tupa siirrettiin takaisin Kuruun 1960.

Paikoillaan puistossa nököttävät enää Perniön tupa...


...ja Suomusjärven aitta.


Lähteet:

Olawi Wibeliuksen Bagarla ja Wänrikki Stoolin tupa y.m. Turun linnan ulkomuseossa (1932)
Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu 1941 (1941)
Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu 1942-1943 (1943)
Knut Drake: Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus: Turun kaupungin Historiallinen Museo, Turun maakuntamuseo 1881-1981 (1995)

2 kommenttia:

Kari Hintsala kirjoitti...

Bagarla sijaitsi aika tarkkaan siinä, missä nyt on suuri "kukkameri". Yrttitarha on jäljellä, mutta hieman muotoaan muuttaneena.

Nina kirjoitti...

Ja yrttitarhan kasvit ovat osittain samoja joita jo Juhana herttuan puutarhurit kasvattivat linnan keittiöpuutarhassa.Kiitos Turun kaupungin viheryksikön!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...