...tai itse asiassa en tiedä millä nimellä tätä pientä ja mitä perinteisimmin vitriinein sisustettua huonetta pitäisi kutsua, mutta paljon siellä jalometallejakin oli, ja muuta arvokasta, tässä muutamia kuvia.
Kultaisia kaularenkaita Galliasta, viimeisiltä esikristillisiltä vuosisadoilta. Niiden käytöstä on ollut juttua täällä ja täällä.
Vuorikristalliset leijonanpäät, 300-400-luvuilta jKr. Mahdollisesti haudasta Reinin seudulta, mutta varmaa tietoa näiden alkuperästä ei ole. Opaskirja mainitsi mahdollisuuden että ne olisivat kuuluneet jonkinlaiseen valtaistuimeen, jopa keisarilliseen.
Visigoottien solkia 500-luvulta jKr.
Votiivikruunuja visigoottien Espanjasta 600-luvulta jKr., löydetty Guarrazarista läheltä Toledoa.
Pyhäinjäännöslippaita keskiajalta, tyypillisintä mallia.
Pyhän Adalhardin jalka oli kuitenkin vaatinut jalanmallisen relikvaarion (1300-luku).
Kristuksen napanuoran säilytysrasia vuodelta 1407, valmistuspaikka Ranska, mahdollisesti Pariisi.
Monstransseja ehtoollisleivän esillepanoa varten.
Liturginen siivilä - viininkö siivilöintiin? (Olen hieman hukassa kaikkien näiden kirkollisten vipstaakien kanssa.)
Tässä ihan selkeä maallinen esine, kädenlämmitin, ajoitus 120-1240, tosin koristelu kristilliseen viittaava.
Listaus Rouenin kultasepistä keskiajalla. Löytyisipä Turun kaivauksissa jotain vastaavaa...
Hauskanen pulu. Nyt en enää muista mikä tämä oli, eikä sitä opaskirjakaan kertonut, suitsutusastiaksi epäilisin.
Sokerina pohjalla yksi museon arvokkaimmista esineistä, Baselin kultainen ruusu. Ruusun on valmistanut sienalainen kultaseppä Minucchio da Siena paavi Johannes XXII:n tilauksesta. Paavi antoi näitä siunaamiaan ruusuja kiitoksina ja kunnianosoituksina, ja tämä on vanhin säilynyt kappale. Sen sai vuonna 1330 Rodolphe de Nidau, Neuchâtelin kreivi, joka lisäsi siihen fliligraanipallukan ja vaakunakilpensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti