Hotelliin kirjauduttua piti lähetä etsimään jotain syötävää, ja vilkaisemaan nähtävyyksiä sikäli kuin ehtii. Ensimmäinen kohde oli itsestään selvästi kauppatori ja sen, ei Vaasan, vaan kerrassaan koko Suomen Vapaudenpatsas. Pääosin Yrjö Liipolan (vain etualan leijona on Jussi Mäntysen muotoilema) kädenjälkeä oleva suurikokoinen monumentti valmistui 1938.
Vanhan Vaasan tuhon jälkeen uusi Vaasa rakennettiin sen verran hyvälle paikalle, että se on edelleen meren rannalla.
Jääkäripatsas on Vaasaan omiaan, saapuihan jääkärien pääjoukko juuri tänne 25.2.1918 Libausta.
Myös Suomen ilmailun muistomerkki sopii Vaasaan, laskeutuihan tännen Suomen ilmavoimien ensimmäinen kone kuuluisine hakaristeineen. Monumentti on Vaskiluotoon vievän sillan varressa, eikä jaksettu sitä tämän lähempää kuvata.
Sopivasti osuttiin myös Vaasan hovioikeuden nykyiseen rakennukseen, joka valmistui 1962.
Hovioikeudentalosta länteen avautuu puistokatu, jonka varrelta löytyi suurmies jos toinenkin, kuten Z. Topelius (Emil Wikström 1915), Suomen ensimmäinen hänelle pystytetty muistomerkki, joka vappuisin lakitetaan...
Joachim Kurten (Emil Wikström 1908), kauppaneuvos ja valtiopäivämies, ehkä enemmänkin paikallinen kuuluisuus...
ja vaasalaissyntyinen Toivo Kuula (Wäinö Aaltonen 1963).
Osuttiinpa kuvaanmaan myös Joachim Kurténin mukaan nimetty Kurténia, yksi Vaasan komeimpia rakennuksia, ja vuodelta 1904. Talo oli alunperin Vaasan Osake-Pankin, jonka perustajiin Kurtén kuului. Vielä voi mainita että kuuluisa paleontologi ja kirjailija Björn Kurtén oli hänen pojanpoikansa.
Uudemmasta päästä oli sitten Jaakko Niemelän Gridlock (2006).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti