Keisari Kainuussa 1819

Viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta keisari Aleksanteri I:n kiertomatkasta Suomeen. Kapteeni Sebastian Gripenbergin tehtävänä oli varmistaa Nissilän majatalosta Kajaaniin (ja takaisin) kuljettu osuus, ja hänen muistiinpanojensa pohjalta julkaistiin kuvitettu Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä Gästgifveri till Staden Kajana under Hans Majestäts sednaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om Sommaren år 1819. Kuvien luonnokset (Bolms) piirrettiin Pietarissa (Chiflard), ja litografioitiin (Deroi, Marin, Arnaud) ja painettiin Pariisissa 1826 (Engelmann).

Vuolijoen Haapalankankaalla vastassa oli joukko talonpoikia, joista yhden rinnassa oli Porvoon valtiopäivien 1809 muistomitali. Keisari huomasi tämän ja tervehti miestä, joka oli talonpoikaissäätyä edustanut Henrik Tervonen.

Kun muuta tarpeeksi suurta tilaa ei löytynyt, katettiin aamiainen keisarin seurueelle talliin (joka on edelleen jäljellä).

Matka jatkui vesitse alas Vuolijokea Oulujärvelle. Tässä ollaan Ärjänselän tyrskyissä.

Maihin laskettiin Koivukosken laiturille Ämmän putouksen alapuolella. Kajaanin linnan tornit näkyivätkin jo sinne.

Laituri oli rakennettu varta vasten keisaria varten, niin myös portaat joita myöten tämä pääsi kapuamaan linnan korkeimpaan kohtaan.

Oulujärven myrskyisyyden vuoksi takaisin palattiin maitse. Mainuanjoki ylitettiin veneellä, jossa peränpitäjänä oli keisari itse.

Veneretki Kajaaniin oli siis poikkeama pääreitiltä, joka jatkui maitse kohti Oulua. Keisari oli ehdottomasti halunnut nähdä Kajaanin linnan, jolla oli ollut roolinsa Ruotsin ja Venäjän rajasodissa. Hän oli samalla matkallaan jo käynyt Arkangelin ja Aunuksen kuvernementeissa, oliko ajatus vierailusta syntynyt siellä?

Kuvat: Turun kaupungin taidekokoelma

Keisarin matkasta Kajaaniin seikkaperäisemmin lisää täällä.