Perustutkintoa opiskeltiin pääasiassa luentoja kuuntelemalla (ja väittelemällä), mutta opetuksen teoreettinen perusta oli luonnollisesti kirjallisuudessa. Se käsitti seuraavat teokset:
Aristoteles
- Kategoriat (Categoriae)
- Tulkinnasta (De interpretatione)
- Topiikka (Topica)
- Sofistiset kumoamiset (Sophistici elenchi)
- Ensimmäinen Analytiikka (Analytica priora)
- Toinen Analytiikka (Analytica posteriora)
- Sielusta (De anima)
Donatus
- Ars Majorin kolmas kirja (Barbarismus)
Priscianus
- latinan kielioppi (Institutiones grammaticae)
Boëthius
- kommentaari Porfyrioksen teokseen Isagoge (In Isagogen Porphyrii Commenta)
- teologiset kirjoitukset (Libri divisionum et topicorum)
Gilbert de la Porrèe
- Liber sex principiorum
Antiikin auktoriteetit olivat kunniassaan. Aristeteleen (384-322 eKr.) teokset oli sydänkeskiajalla löydetty uudelleen käännöksinä kreikan- ja arabiankielisistä versioista, ja hänen filosofiallaan tuli olemaan pitkäaikainen vaikutus eurooppalaiseen ajatteluun. Aelius Donatus oli 300-luvulla jKr. elänyt roomalainen grammatiikan opettaja, Priscianus n. v. 500 vaikuttanut grammaatikko, ja Boëthius (n. 480-524/525) antiikin viimeisiä filosofeja. Gilbert de la Porrèe (Gilbertus Porretanus, 1070-1154) oli ranskalainen teologi ja skolastikko, jonka teokset olivat siis uusinta uutta, nekin turkulaispoikien opiskeluaikana jo kolmen vuosisadan takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti