Hvitträsk

Turun museokeskuksen syysretken jälkimmäinen osuus vei Kirkkonummelle. Arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen kodikseen suunnittelema Hvitträsk ja varsinkin sen tupa ja ruokasali Liekki-ryijyineen on Suomen taiteen historian peruskuvastoa, todellinen kansallisromantiikan pyhäkkö, jossa on tullut käytyä taidehistorian opintojen ekskursiolla ja jollain muullakin seuramatkalla.

 

  

No itse asiassa Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy on kopio vuodelta 1986, alkuperäinen on Kansallismuseon hoteissa. Niin iconic tämä sisustus on, etten kauheasti yllättynyt kun löysin sen Finnan museonäkymän taustaltakin.

Rakennuksen yläkerrassa on mm. lasten leikkihuone.

Seinällä jo alakerrasta tuttu kuva naisesta ja kahdesta miehestä. Sen kerrotaan viittaavan ihmissuhdekiemuraan, jossa Eliel Saarinen rakastui Herman Geselliuksen sisareen Lojaan ja Herman puolestaan Saarisen vaimoon Mathildaan. Polyamoriaan ei Hvitträskissä menty, vaan Saariset erosivat ja syntyneet uudet parit avioituivat, samana päivänä.

Rakennus valmistui 1903, mutta kolminkeskisestä asumisesta ei tullut kovin pitkäaikaista. Lindgrenit muuttivat takaisin Helsinkiin jo 1905 ja Herman Gesellius kuoli 1916. Saarisetkin muuttivat Yhdysvaltoihin 1923, mutta heidän kesäasuntonaan se toimi 1949. Museona Hvitträsk on ollut vuodesta 1971.

Kauempana metsässä, lähempänä rantaa, on Eliel ja Loja Saarisen sekä Herman Geselliuksen haudat. Kalliossa nimet ja elinajat, maassa kolmella kielellä Elielin motto Työ on avain ihmishengen luovaan kehitykseen.

110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Museovirasto on julkaissut paikasta uuden opaskirjasen. Vajaat 100-sivuisen opuksen hinta on 12 €. Erityisen kiinnostavia olivat kuvat Saaristen lapsista Pipsanista ja Eerosta. Lapsuus oli lapsuutta kansallismonumentissakin.