Pariisin yliopistossa oli neljä kansakuntaa: ranskalainen, normandialainen, picardialainen ja englantilainen. Viimeksi mainittu, natio anglicana, käsitti kaikki ei-ranskankielisestä Euroopasta tulleet, niin myös turkulaispojat. Opiskelijat eivät suoraan olleet kansakuntien jäseniä, vaan kuuluivat niihin heitä opettavien maistereiden välityksellä. Perustutkinto suoritettiin filosofisessa (eli "artistisessa") tiedekunnassa (facultas artium) ja opetusta siellä saatiin vain oman kansakunnan maistereilta.
Aamupäivisin opiskelijat kuuntelivat varsinaisia luentoja (lectiones ordinariae), joita pitivät maisterit ja joilla käsiteltiin perusopintoihin kuuluvia teoksia. Iltapäivisin kuunneltiin kursorisia luentoja (lectiones cursoriae), joita pitivät maistereiden lisäksi myös baccalaureukset tai osallistuttiin ohjaavan maisterin pitämiin harjoitusväitöksiin (exercitia).
Iltapäivän toiminnot pidettiin yleensä kollegioissa tai pedagogioissa, mutta aamupäivän luennot kuunneltiin oman kansakunnan opetustiloina toimivassa talossa (Scolae septem artibus), jossa tiedetään olleen yksi isompi luentosali alakerrassa ja kaksi pienempää yläkerrassa. Se sijaitsi Vicus Straminiksen eli "Olkikujan" tai "Pahnakadun" varrella. Sen nimi on nykyään Rue du Fouarre, vuoden 1550 kartassa se on Linköpingin kollegiosta katsottuna Seinellä päin (kartassa vasemmalla)...
...ja nimeltään Rue du Foire.
Katulinjaus on muuttunut paljon keskiajalta, mutta vilkaistaan silti, miltä googleautosta käsin siellä näyttää nyt.
Olkikadun nimi kuulemma viittasi olkipaaleihin, joilla opiskelijat istuivat luentoja kuunnellessaan. Keskiajalta säilyneissä kuvissa heillä näyttäisi kuitenkin ollleen jonkinlaiset pulpetit (kuva yllä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti