Nigulisten kirkko

Nigulisten eli Pyhän Nikolaoksen kirkko tuhoutui muun Tallinnan vanhankaupungin eteläosan tavoin pahoin toisen maailmansodan aikana, ja rakennettiin sodan jälkeen uudelleen taidemuseoksi. Kirkko se ei siis enää ole, mutta urkukonsertteja siellä järjestetään ja sellainen oli käynnissä kun siellä vierailin. Tässä päälaiva konsertin päättymisen jälkeen.

Alttaritauluista suurin on lyypekkiläismestari Hermen Roden työtä vuosilta 1478-1481. Alttaritaulu maksoi aikoinaan 1250 Riian markkaa, ja maksajina ovat ilmeisesti olleet Tallinnan suuri kilta ja Mustapäiden veljeskunta, joiden tunnukset ovat siivekkeiden etupuolella.

Mustapäiden lahjoittama on myös tämä Neitsyt Maarialle omistettu alttaritaulu, tässä avattuna. Tekijä tunnetaan Pyhän Lucian legendan mestarina ja hän on vaikuttanut Bruggessa.

Bruggesta on myös tämän alttaritaulun tekijä, Adriaen Isenbrandt. Työ ajoittuu vuosiin 1505-1520.

Alttaritaulu kääntöpuoleltaan.

Pyhän sukulaisuuden alttaritaulu, Bryssel n. 1500. Aihe perustui siihen että Johannes Kastajan lisäksi myös viisi apostoleista olivat Jeesuksen serkkuja.

Puinen luterilainen kastekappeli on ainoa säilynyt laatuaan Virossa. Se valmistui 1680-luvulla Christian Ackermannin verstaassa, ja oli aikoinaan ruotsalaisen seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkossa vähän Nigulisten kirkosta etelään.

Nigulisten kirkon saarnastuolista pelastui sodan tuhoilta vain tämä Kristoforo, joka kantaa koko maailmaa harteillaan. Tobias Heintzen työ on vuodelta 1624 (häneltä on säilynyt kokonainen saarnastuoli Harju-Ristin kirkossa).

Bogislaus von Rosenin muistokappelin portti ei ole enää alkuperäisellä paikallaan. Kustaa II Aadolfin aateloima von Rosen toimi korkeissa viroissa Ruotsin vallan aikana. Portti on n. vuodelta 1655.

Kalvaarioryhmä on aiemmin ollut em. Harju-Ristin kirkossa. 1400-luvun viimeiselle neljännekselle ajoitettu ristiinnaulittu on ehkä alunperin ollut Padisten luostarissa. Neitsyt Maaria ja apostoli Johannes on ajoitettu 1410-1430-luvuille eikä niiden alkuperäistä sijaintipaikkaa tunneta.

Kaikkien kuuluisin Nigulisten taideteos on Bernt Notken Kuolemantanssi, turvallisesti lasin takana.

Mahdollisesti 30 metriä pitkästä teoksesta on jäljellä 7,5 metriä eli alkuosa, jossa luurangot vievät mennessään maan mahtavia: paavin, keisarin, keisarinnan, kardinaalin ja kuninkaan. (Avaamalla kuvan hiiren oikealla näppäimellä uuteen välilehteen ja suurentamalla saa tekstin näkyviin.)

Kirkossa on myös esillä hopeakokoelma, suuri osa niistä Mustapäiden veljeskunnan lahjoittamia.

Verdure- eli puutarha-aiheinen tapetti kudottiin Alankomaiden Edingenissä 1547. Kopio siitä on Tallinnan raatihuoneella.

Johannes Ballivin kalmanmakuinen hautakivi. Ranskalaislääkäri muutti Tallinnaan 1519, mutta kuoli perheineen ruttoon jo seuraavana vuonna.

Maallisempaa tavaraa: kauppamiehen kirstu 1200-luvun lopusta.

Ja tietysti siellä oli puuhanurkka...

ja varsin hyvin varusteltu museokauppa, josta ostin mukaan tämän pienen englanninkielisen opaskirjan.

.