Tunnelmallisen hämärässä kirkossa ei ollut juuri seinämaalauksia kuten Maariassa...
mutta kuoriholvista löytyy evankelistojen symbolit, jotka liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Kuori-ikkunan sivuissa olevat Katariina Sienalaisen ja apostoli Pietarin kuvat jäivät vastavalossa kuvaamatta.
Urkulehterin rintamuksen kaiteen evankelistoja ja apostoleja esittävät maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760, kertoo Museoviraston sivusto.
Saarnastuoli on vuodelta 1654 ja ilmeisesti turkulaisen Matthias Reimanin työtä.
Keskiaikainen triumfikrusifiksi on nykyään pohjoisseinällä.
Silmään pistivät nämä Andreaan ristit holviruoteissa, mutta itse asiassa myöhemmin Paraisilla oli samankaltaisia.
Lisäksi täällä on toki votiivilaiva (tällä kertaa kauppalaiva)...
mutta ei kaappikelloa! Sen sijaan sakariston ovenpielessä oli rippikello. Katolisella ajalla sen soitolla ilmoitettiin latinaa ymmärtämättömälle kansalle messun käännekohdista, kuten ehtoollisleivän ja -viinin muuttumisesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Se myös kutsui ihmisiä ripittäytymään ennen ehtoollista.
Pikanttina yksityiskohtana vielä länsipäädyn oven turvaksi asennettu parru. Vastaavanlainen oli nähty Rymättylän kirkossa.
Kirkkomaalla on mm. Winter-suvun hautakappeli vuodelta 1791...
ja Frenckell-suvun empiretyylinen kappeli vuodelta 1818.
"Turun akatemian oikeustieteen professori Matthias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin Suomessa. Se on pystytetty 1822." (Museovirasto)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti