Yhtä piilossa on kirkko etelän puolelta pääsisäänkäynnin luona. Kellotapuli on kirkonrakentaja Mikael Blomgrenin luomus vuódelta 1766.
Portti on juurikin niin vinossa kuin edellisestä kuvasta saattoi päätellä.
Erikoisuutena Liedossa on 1902 rakennettu uusgoottilainen kuori.
Seinämaalaukset rajoittuvat holviruoteiden koristeluun, sekin peräisin uudelta ajalta ja entisöity 1972.
Keskiaikaisia puuveistoksia kirkossa on sen sijaan ollut paljonkin, mutta ne ovat lähes kaikki päätyneet Turun museokeskuksen kokoelmiin. Jäljellä on vain tämä ilmeisesti Neitsyt Maariaa esittävä kotimainen veistos...
ja kalvaarioryhmä, joka lainattiin takaisin kirkkoon museon kokoelmista seurakunnan 650-vuotisjuhlien kunniaksi 1981. Näiden lisäksi kirkossa on pieni kotimainen krusifiksi sakariston seinällä.
Kuorissa on Eero Järnefeltin vuonna 1908 maalaama alttaritaulu Jeesus ja langennut nainen. Maalauksen lahjoitti Littoisten verkatehtaan patruuna Louis Schnitt kuolleen vaimonsa muistoksi.
Ja tietysti täällä on perinteiset votiivilaiva (tällä kertaa taas sotalaiva) vuodelta 1712...
ja seinäkello, ostettu kirkkoon v. 1787.
Varsin usein, kuten tässäkin tapauksessa, nämä ovat turkulaismestareiden tekoa.
Rippikellosta pilkisti pieni otus. Sellaisia oli kirkossa muuallakin.
Myös urkuparvelle pääsi kuvaamaan. Kirkon saarnastuolina toimii pieni pulpetti pilarin juuressa.
Ulkoma kirkkomaan ja Aurajoen suunnasta länsipääty pääsee jo paremmin oikeuksiinsa.
Kirkkomaan kulmalta on hieno näkymä Aurajoelle.
Savitörmälle rakentaminen on tuonut omat ongelmansa, muurien halkeilua ja holvien rikkoutumista. Kansantarinan mukaan "keskiajalla kiisteltiin, rakennetaanko kirkko Sauvalaan vai Hyvättylään. Maanäyte otettiin molemmista kylistä. Koska päätöstä ei syntynyt, niin asia vietiin Ruotsin kuninkaan päätettäväksi. Matkalla hyvättyläläinen vaihtoi maanäytteet, koska tiesi toisen olevan parempi. Niin kirkko rakennettiin Hyvättylään." (TS 20.11.2008)
Lisää kirkon historiasta Liedon seurakunnan sivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti